Presidentti Tarja Halosen viesti poliitikoille: Suomalaisten halua sijoittaa varoja terveydenhuoltoon tulisi kunnioittaa
- Suomessa vallitsee suuri poliittinen yksimielisyys siitä, että terveydenhuoltoon tulisi panostaa. Poliitikkojen kannattaisi nyt ottaa huomioon se, että suomalaiset haluavat sijoittaa sekä omia varojaan että yhteisiä verovaroja terveydenhuoltoon, toteaa tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen varoo visusti astumasta poliittisesti aroille alueille lausunnoissaan sisäpolitiikasta. Entinen sosiaali- ja terveysministeri ei kuitenkaan malta olla pohtimatta terveydenhuollon nykytilaa. Hänen mielestään poliitikkojen tulisi nyt käyttää hyödykseen kansalaisilta tuleva poliittinen noste terveyspalvelujen kehittämiseksi. Selvitysten mukaan suomalaiset ovat valmiita panostamaan julkiseen terveydenhuoltoon.
Presidentti myönsi lääketieteen toimittajien tapaamisessa, että Suomen terveydenhuollossa on ongelmia, jotka pitää pystyä korjaamaan. Palvelujen saatavuus ei toteudu kansalaisten yhdenmukaisuuden vaatimusten mukaisesti. Presidentti tosin muistutti, ettei lääkäripula kosketa vain syrjä-Suomea, vaan myös ruuhka-Suomessa vastaanotoilla voi olla lappu luukulla.
- Mutta meillähän on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä ministerit, jotka molemmat ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heillä riittää varmasti asiantuntemusta ongelmien ratkomiseen, totesi Halonen hymyillen.
Ikääntymisen tuomista ongelmista ei kokemusta
Presidentti Halonen ei vielä näe suomalaisen tervedenhuollon olevan kriisissä. Pikemminkin kyse on hänen mielestään enemmänkin useista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä yhteiskunnassa.
- Väestön ikääntyminen on yksi syy, joka lisää etenkin tulevaisuudessa tuntuvasti paineita terveydenhuollossa. Olemme aika hämmentyneitä tässä tilanteessa, sillä meillähän ei ole paljonkaan kokemusta näin pitkään elämisestä. Meidän pitää nyt oppia elämään hitaammin ja ehkä vähän rapistuneinakin, toteaa Halonen.
- Ihmiset myös tietävät entistä enemmän sairauksien hoitomahdollisuuksista, mikä lisää sekin osaltaan terveyspalvelujen kysyntää, muistuttaa presidentti Halonen. Pulmakohtien korjaamiseksi Halonen sanoo odottavansa aika paljon kansalliselta terveydenhuoltoprojektilta. Varsinkin hoitoopääsyn aikarajat voisivat presidentin mukaan tuoda selvää parannusta potilaiden asemaan.
- Terveydenhuoltopalvelujen rahoitus ja erityisesti kuntien osuus siinä on ikuisuuskysymys, joka poliitikkojen on ratkaistava. On kuitenkin huomattava, ettei rahan määrä aina ratkaise, millaisia terveyspalveluja tuotetaan. Kuten eri kokki tekee samoista aineksista erilaisen aterian kuin toinen, myös eri kunnat onnistuvat palvelun tuotannossaan samalla rahamäärällä eri tavoin, vertaa presidentti Halonen.
Hän muistuttaa kuntien itsemääräämisoikeudesta, johon valtiovallan ei tule liiaksi puuttua - edes terveydenhuollossa. Presidentti kuitenkin toteaa terävästi, ettei Suomella luulisi olevan varaa kouluttaa nykyistä määrää sairaanhoitajia kortistoon tai Norjaan ja Englantiin.
Yhteisvastuuta lähellä ja kaukana
Tasavallan presidentti lämpenee pohtimaan pitkään myös omaishoitajien asemaa, joka nousi tapaamisessa esille.
- Omaiset ovat usein valmiita tekemään kohtuullisen - joskus jopa kohtuuttoman - paljon työtä sairaan läheisensä hoitamiseksi, kunhan vaan tietävät, että intervallihoitopaikkoja on tarjolla, Halonen sanoo. Hänen mukaansa omaishoitajan lepopäivien pitäisi olla Suomessa itsestäänselvyys. Omaishoitajan merkitys on huomattava paitsi terveydenhuollolle, ennen kaikkea potilaalle.
Tuen tarvetta on meillä muillakin joutuessamme potilaan asemaan. Halosen mielestä ei ole lainkaan huono neuvo ottaa läheistä ihmistä mukaan vaikka tavalliselle lääkärin vastaanotolle tueksi ja kuuntelijaksi. Hän kuitenkin korostaa, ettei omaisen rooliin kuulu äänestää siitä, miten potilasta pitäisi hoitaa.
Presidentti Tarja Halonen haluaa korostaa paitsi suomalaista yhteisvastuuta terveydestä, myös globaalia vastuuta. Sars on maailmanlaajuinen yhteinen huoli, mutta Halonen toivoo, ettei sen varjolla vaiettaisi muista vakavista tartuntataudeista, kuten esimerkiksi aidsista.
- Sars on kuitenkin esimerkki siitä, miten pelko ja vaikeneminen tuntemattoman sairauden edessä voivat aiheuttaa ongelman pahenemisen. Näinhän kävi Kiinassa. Toisaalta aids on esimerkki siitä, miten avoin keskustelu on hälventänyt ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja, vaikka kyse on edelleenkin sairaudesta, johon ei ole olemassa parannuskeinoa, pohtii tasavallan presidentti Tarja Halonen.
