Psykoottisia häiriöitä sairastavat tarvitsevat säännöllisiä terveystarkastuksia
Väitöstutkimuksessa selvitettiin näkökyvyn, liikkumiskyvyn ja arkielämästä selviytymisen ongelmien sekä alentuneen elämänlaadun yleisyyttä ja vakavuutta psykoosia sairastavilla.
Satu Viertiön väitöstutkimuksen mukaan skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavien liikkumiskyky on yleisväestöä heikompi. Skitsofrenia vaikutti itsenäisesti liikkumiskykyongelmiin vaikka elämäntapatekijöiden ja kroonisten sairauksien vaikutus oli otettu huomioon.
Arkielämän toimintoihin vaikutti skitsofreniaa sairastavilla myös heikentynyt näkökyky. He olivat käyneet näöntarkastuksissa viimeisen viiden vuoden aikana harvemmin kuin yleisväestö. Kaiken kaikkiaan skitsofreniaa ja muita ei-mielialaoireisia psykooseja sairastavilla oli merkittävästi enemmän rajoituksia arkielämän toiminnoissa, sanasujuvuudessa ja muistissa kuin yleisväestöllä. Vakavammat negatiiviset oireet, masennus, sanallisen muistin ongelmat, puheen tuottamisen ongelmat ja heikentynyt kaukonäkö olivat yhteydessä arkielämästä selviytymisen ongelmiin.
Psykoosisairauksista huonoin elämänlaatu oli skitsoaffektiivista häiriötä sairastavilla. Satu Viertiön mukaan on huomionarvoista, että psykoosisairauksista kärsivät ilmoittivat parempaa elämänlaatua kuin objektiivisesti oli havaittavissa. Ilmiön yhtenä syynä voi olla kroonisiin sairauksiin liittyvä sopeutuminen. Masennusoireet olivat tärkein huonon elämänlaadun määrittäjä kaikissa psykoosisairauksissa.
Viertiön mukaan psykoosisairauksien hoidossa pitäisi kiinnittää huomiota myös elämänlaatuun ja masennuksen hoitoon. Psykoottisia häiriöitä sairastavat tarvitsevat säännöllisiä terveystarkastuksia.
Viertiön väitöskirja perustuu Terveys 2000 –tutkimukseen, johon kutsuttiin 8028 yli 30-vuotiasta suomalaista. Tutkimukseen osallistuneiden psykoosidiagnoosit määriteltiin Psykoosit Suomessa –tutkimuksessa.
Viertiön väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 27.5.2011.
