Masennuksen ja ahdistuneisuuden yhteys sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on havaittavissa jo niiden ihmisten kohdalla, joiden oireilu ei vielä täytä psyykkisen sairauden kriteerejä.

Psyykkinen kuormittuneisuus kaksinkertaistaa riskin sairastua metaboliseen oireyhtymään keski-ikäisillä suomalaisilla. Se myös lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä 2.4-kertaiseksi. LL Pekka Puustisen väitöstutkimus osoittaa, että psyykkinen kuormittuneisuus näkyy myös veriarvoissa: todennäköisyys kohonneisiin veren tulehdusarvoihin oli kuormittuneilla henkilöillä noin kaksinkertainen.

Lisäksi psyykkisesti kuormittuneilla miehillä oli keskimäärin lähes puolet korkeammat sydän- ja verisuonitautien riskipisteet kuin vähemmän kuormittuneilla miehillä. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei todettu.

Psyykkisten sairauksien, kuten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden, yhteyttä ihmisten sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on tutkittu paljon. Puustisen tutkimus osoittaa, että vastaava yhteys on havaittavissa jo psyykkisesti kuormittuneiden ihmisten kohdalla, joiden oireilu ei välttämättä vielä täytä minkään psyykkisen sairauden kriteerejä.

Miehet erityisessä vaarassa

Psyykkisen kuormittuneisuuden ja sydän- ja verisuonitautiriskin välinen yhteys on sukupuolisidonnainen: psyykkisesti kuormittuneilla keski-ikäisillä miehillä todettiin 44 prosenttia korkeammat sydän- ja verisuonitautien riskipisteet verrattuna vähemmän kuormittuneisiin miehiin. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei todettu. Lisäksi psyykkisesti kuormittuneilla oli 1.79-kertainen riski kohonneisiin CRP-arvoihin, jotka aiemmissa tutkimuksissa on yhdistetty lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin. Tämä kohonnut riski säilyi, vaikka analyysit vakioitiin iällä, sukupuolella, painoindeksillä ja terveyskäyttäytymisellä.

– Tulosten valossa vaikuttaa mahdolliselta, että elimistön tulehdustila voisi toimia välittävänä mekanismina psyykkinen kuormittuneisuuden ja kohonneen sydän- ja verisuonitautiriskiin välillä, Puustinen toteaa.

Lisääntynyt psyykkinen kuormittuneisuus oli yhteydessä kaksinkertaiseen metabolisen oireyhtymän syntyriskiin seitsemän vuoden seuranta-aikana, vaikka iän, sukupuolen, sosio-ekonomisen aseman ja terveyskäyttäytymisen vaikutus vakioitiin. Samoin psyykkinen kuormittuneisuus oli yhteydessä 2.4-kertaiseen kokonaiskuolleisuuteen 11-vuotisen seuranta-ajan kuluessa – pääasiassa miesten lisääntyneestä kuolleisuudesta johtuen.

Vaikka naiset raportoivat tutkimuksessa keskimäärin miehiä korkeampia kuormittumistasoja, tällä ei vaikuta olevan heidän terveyteensä yhtä dramaattisia vaikutuksia kuin miehillä. Puustinen kehottaa terveydenhuollon ammattilaisia huomioimaan keski-ikäisiä miehiä hoitaessaan myös potilaidensa psyykkisen kuormittuneisuuden.

Psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin tutkimuksessa käyttämällä 12 kohdan kyselykaavaketta (General Health Questionnaire - GHQ-12). Sen kysymykset kartoittavat vastaajan masennus-, stressi- ja ahdistuneisuusoireita, uniongelmia sekä yleistä onnellisuuden tunnetta. Tutkimuksen aineistona on Pieksämäellä vuosina 1997–1998 suoritettu väestötutkimus, johon osallistui 923 henkilöä, iältään 35–55 -vuotiaita. Seurantatutkimus tehtiin vuosina 2004–2005.