Pohjoiskarjalainen Rääkkylä soutaa vastavirtaan, kun koko muun Suomen kuntakenttä järjestäytyy kovalla tohinalla Paras-lain mukaisiksi vähintään 20 000 asukkaan kokonaisuuksiksi.

2 600 asukkaan kunnan tavoite on sama kuin Paras-laissakin, eli lähipalveluiden turvaaminen ja rahan säästäminen, mutta keinot päinvastaisia. Rääkkylä uskoo järjestävänsä sosiaali- ja terveyspalvelunsa paremmin ja halvemmalla yksin. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei olla tästä vakuuttuneita, vaan muistutetaan että Paras-laki on laki Rääkkylällekin.

Kunta puolustaa palveluitaan

Takana oli pari vuotta yhteistyötä naapurikuntien Kiteen, Tohmajärven ja Kesälahden kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksessa, kun Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti, että Hellistä irtaudutaan. Ensi vapusta lukien kunta vastaa sote-palveluistaan yksin ja ostaa ne ainakin väliaikaisesti Attendo MedOnelta.

- Haluamme turvata kuntalaisille keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähipalveluina. Hellin tuottamana ne olivat uhattuina, kunnanjohtaja

Yrjö Eronen

sanoo.

Erosen mukaan palvelut huononivat selvästi kahden Helli-vuoden aikana, lisäksi kilpailutuksen tuloksena palveluasuntoja oltiin vähentämässä Rääkkylästä. Tämä olisi tarkoittanut kunnalle yli 30 työpaikan menetystä.

- Helli ei myöskään ole pystynyt luomaan sellaista järjestelmän seurantaa, että tietäisimme saammeko niitä palveluja joista maksamme, Eronen moittii.

MedOnelta palvelut ovat Erosen mukaan luvassa miljoona euroa halvemmalla kuin Helliltä, ja tarkkaan yksilöitynä.

- Tiedämme mitä rahalla saadaan, ja jos ei saada, niin sitten ei makseta täyttä hintaa.

Helli sotki lääkärin työt

Terveyskeskuslääkäri

Tapio Hämäläinen

on hoitanut rääkkyläläisiä liki 30 vuotta. Hän on paitsi terveyskeskuksen ainoa lääkäri, MedOnen palkkalistoilla, myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja (vas.). Tosin jäävi silloin, kun näistä asioista päätetään.

Hämäläisen näkemyksen mukaan Helli-liikelaitos tilaaja-tuottajamalleineen sotki Rääkkylän hyvin toimineet palvelut. Yksi tekijä on se, ettei liikelaitoksessa ole lainkaan johtavaa lääkäriä, eikä johtokunnassa kellään ole lääketieteellistä asiantuntemusta.

- Kun puhun siitä, miten vastaanottoa pitäisi kehittää, huomaan etteivät he tunne näitä asioita. Monet asiat hoituisivat, jos Helliin saataisiin johtava lääkäri.

Myös hyvin toiminut vuodeosasto on vaarassa, vaikka se Hämäläisen mukaan nimenomaan säästää kunnan varoja, kun potilaat voidaan siirtää kalliista erikoissairaanhoidosta kotikuntaan toipumaan.

Lääkärin käytännön arkea muutos on mutkistanut esimerkiksi niin, että kun kuntalaisten on vaikea saada puhelinyhteyttä terveyskeskukseen, he istuvat aamuisin odotushuoneessa kysyäkseen asiaa, jonka olisi voinut hoitaa puhelimitse.

Tarinaan kuuluu myös puoli vuotta tiuhaan vaihtuneita keikkalääkäreitä, mielenosoituksia ja valitus eduskunnan oikeusasiamiehelle. Silloin terveyspalveluista huolehti kilpailutuksen voittanut Coronaria. Sen aikaa MedOnen leivissä oleva Hämäläinen työskenteli naapurikunnassa.

Hämäläinen uskoo, että uudistuksen perimmäisenä tavoitteena on ollut viedä palvelut Rääkkylästä Kiteelle.

- Se koskee sekä terveyskeskus- ja lääkäripalveluja, että sosiaalipuolen palvelutaloasuntoja.

Laki vaatii leveät hartiat

- Paras-laki lähtee siitä, että järjestämisvastuun pitää olla leveämmillä hartioilla. Toiminnan pitkäjänteiselle järjestämiselle tarvitaan riittävä väestöpohja, joka takaa riittävät taloudelliset resurssit sekä ammatillisen osaamisen. Sen jälkeen palveluja voidaan ostaa yksityiseltä tai tuottaa itse, sanoo hallitusneuvos

Päivi Salo

STM:stä.

STM tekee yhdessä valtiovarainministeriön kanssa kyselyn kaikille kunnille ja syksyllä käynnistetään neuvottelut niiden kanssa, jotka eivät ole täyttäneet Paras-lain velvoitteita. Lisäksi STM on pyytänyt Itä-Suomen aluehallintovirastoa selvittämään Rääkkylän tilannetta.

- Rääkkylälle on varsin haastava tilanne paimentaa yksityistä palveluntuottajaa niin, että yhdenvertaisuus ja toiminnalle asetetut vaatimukset toteutuvat. Vaikka palveluja ulkoistettaisiin, niin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun velvoitteet jäävät edelleen kunnan vastuulle, Salo huomauttaa.

Paras-laissa on poikkeuksia, esimerkiksi saaristoisuus ja pitkät etäisyydet, mutta mikään niistä ei koske Salon näkemyksen mukaan Rääkkylää. Tästä kunnanjohtaja Eronen on eri mieltä, sillä kunta on järvien rikkomaa aluetta. Jos järvien pinta-alat otettaisiin huomioon, kunta luettaisiin hyvin harvaanasuttujen kuntien joukkoon. Myös taajama-aste on maan alhaisimpia.

Lakiin tulossa perälauta

Vielä valtiovallalla ei ole keinoja komentaa Rääkkylää ruotuun, mutta pian ehkä on, sillä eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jossa on mukana Paras-lain perälaudaksi kutsuttu säädös. Sen nojalla valtioneuvosto voisi määrätä niskoittelevan kunnan liittymään yhteistoiminta-alueeseen.

Eronen toivoo joustavuutta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

- Jos Rääkkylä pystyy hankkimaan palvelut vuodessa miljoona euroa halvemmalla yksin, niin toivottavasti saamme siihen mahdollisuuden.

Aiheesta myös Keskustelua -palstalla, s. 535.