Ensihoidon päivystävät lääkärit pääsevät vallan kahvaan potilasvirtojen ohjaamisessa, jos eduskunta päättää terveydenhuoltolaista odotetun mukaisesti huhti-toukokuussa.

Jos ensihoidon ja sairaankuljetuksen uudistukselle asetetut toiveet toteutuvat, akuuttipotilaiden hoito paranee ja ensihoidon ja sairaankuljetuksen laatu yhdenmukaistuu koko maassa.

Ensihoito ja sairaankuljetus on saanut valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa poikkeuksellisen paljon tilaa. Oikeuskansleri

Jaakko Jonkan

perin kriittinen raportti vuonna 2007 pakotti sosiaali- ja terveysministeriön laittamaan hajanaisen kuntakentän ruotuun.

Ennen kaikkea tuleva muutos yhtenäistää ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämistavat. Noin 200 kunnassa tai kuntayhtymässä sairaankuljetus on ulkoistettu yksityiselle palveluntarjoajalle, noin 60 kunnassa se on annettu pelastustoimelle ja noin 40 kunnassa se hoidetaan terveyskeskuksen omana toimintana.

Kokonaisuutta ei valvo eikä kehitä kukaan. Kuntien ylilääkäreiden ensihoitolääketieteen osaaminen on kirjavaa. Sairaanhoitopiirien ensihoidon vastuulääkäreillä osaamista on, muttei valtaa puuttua pelastustoimen tai yksityisten sairaankuljetusyritysten ambulanssien toimintaan.

Tilanne muuttuu, jos ensihoito ja sairaankuljetus siirtyvät kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle lakiesityksen mukaisesti. Samalla ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta tulee terveydenhuollon kiinteitä osia, joihin lääkärit voivat vaikuttaa nykyistä enemmän. Potilaan hoitoon voi vihdoin käyttää häntä lähinnä olevaa ambulanssia ja vastuulääkäri voi päättää ambulanssien valmiusajoista - ovat ne sitten sairaanhoitopiirin, yksityisyrittäjän tai pelastuslaitoksen teipeissä.

Sattumanvarainen ensihoito historiaan

Eniten muutoksesta hyötynee Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue, siis Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirit, arvioi TAYS:n ensihoidon vastuualueen johtaja, ensihoidon vastuulääkäri Päivi Lucenius.

Suomen toiseksi suurimmalla, yli 1,2 miljoonan asukkaan erityisvastuualueella ei ole päivystävää ensihoitolääkäriä, mutta lakiuudistus korjaa puutteen. Tällä hetkellä ensihoitohenkilöstö kysyy hoito-ohjeita potilaille alati vaihtuvilta eri erikoisalojen lääkäreiltä ja eri päivystyspisteistä. Ohjeiden taso vaihtelee huomattavasti.

Luceniuksen mukaan potilaan sairaalan ulkopuolella saaman hoidon taso nousee merkittävästi, kun kriittisesti sairastunutta tai loukkaantunutta potilasta hoitaa asiaan perehtynyt lääkäri jo tilannepaikalta lähtien.

- Osa näiden hätätilapotilaiden kuolemistakin voidaan välttää. Nyt päivystykseen tulee esimerkiksi tajuttomia potilaita, joiden hengitysteitä ei ole varmistettu asianmukaisesti. Huonoimmillaan heillä on ainoastaan tippa, nielutuubi ja kylkiasento. Tämä voi johtaa potilaan lisävammautumiseen tai jopa kuolemaan, Lucenius sanoo.

Puhelinkonsultaation avulla vältettäisiin potilaiden turha kuljettaminen vääriin hoitopaikkoihin.

- Ensihoitohenkilöstö voi kysyä hoito-ohjeet ja oikean kuljetusosoitteen puhelimitse niille potilaille, joita lääkäri ei itse kohtaa.

Lääketiede kehittyi ympäristöä nopeammin

STM:n ylilääkäri

Tom Silfvast

tiivistää lain pyrkivän siihen, että terveydenhuollolle annetaan tiiviimpi ote päivystysverkostosta samalla kun päivystyspisteet keskittyvät suurempiin keskuksiin.

Muutos tapahtuu myöhässä, Silfvast arvioi.

- Ensihoitolääketiede on kehittynyt toimintaympäristöjä nopeammin. Sairaankuljetus on jäänyt monin paikoin Suomessa niille vuosille, jolloin ambulanssin tehtävä oli ensisijaisesti kiirehtiä potilas lääkärin pakeille saamaan asianmukaista hoitoa, Silfvast sanoo.

Jatkossa jokainen sairaankuljetusyksikkö tulee noudattamaan oman sairaanhoitopiirinsä vastuulääkärin ohjeita. Silfvast sanoo, ettei maahan olla ajamassa yhtä ainutta järjestämistapaa.

- Jos kunnassa on hyvä yksityinen palveluntarjoaja tai pelastuslaitos, ei formaattia tarvitse muuttaa, kunhan toiminta tapahtuu terveydenhuollon näkökulmasta ja potilaan ehdoilla, Silfvast sanoo.

Maassa on hyviä ja huonoja malleja

Yleisesti arvioidaan, että ensihoito ja sairaankuljetus toimivat parhaiten HYKS-alueella. Sekä yksityiset yritykset että pelastuslaitokset ovat ensihoidon palveluntuottajia. HUS:ssa on kaksi päivystävää ensihoitolääkäriä, joista toinen liikkuu Helsingin pelastuslaitoksen maayksiköllä eli maastoautolla ja toinen Medi-Helillä. Molemmat vastaavat sairaankuljettajien ja pelastajien konsultaatiopyyntöihin - joita suurin osa tehtävistä on.

HUS:n ensihoidon vastuulääkäreillä puolestaan on sopimuksin sovittu koordinaatiovelvollisuus ja -oikeus kaikkiin alueen sairaankuljetuspalveluihin. HUS-alueella on tarkka kirjallinen hoitoonohjausjärjestelmä, jota kaikki sairaankuljetusyksiköt noudattavat.

Tämän ansiosta potilaita ei yritetä viedä yöllä päivystysasemille jotka ovatkin yöaikaan suljettuna, eikä erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita käytetä perusterveydenhuollon päivystyksessä hoidontarpeen arvioinnissa ennen uutta etappia sairaalapäivystykseen.

Pääkaupungin ulkopuolella arki on monella alueella toistaiseksi toisenlaista. Hyviä ja toimiviakin malleja on, mutta oikeuskansleri Jonkan mukaan pelkästään kilometritaksainen sairaankuljetuksen Kela-korvaus kannustaa kuljetusyrittäjiä pitämään autojaan siirtokuljetuksissa. Kukaan ei valvo tilapäisesti syntyneitä sairaankuljetuskatveita, eikä pystyisikään: Virve-verkkokin näyttää ainoastaan kunnan kanssa sopimuksen tehneiden ambulanssien sijainnin.

Ellei muusta ole sovittu, ensihoitopäivystyksestä vastaavalla ylilääkärillä ei ole ollut mandaattia puuttua alueensa ambulanssireservin käyttöön.

Sairaanhoitopiiri koordinoi, kuka toteuttaa?

Terveydenhuoltolaki muuttaa tilanteen. Tom Silfvastin mukaan vapaat ambulanssit päivystävät jatkossa tarpeen vaatiessa päivystysasemalla ja niiden henkilökunta osallistuu niin haluttaessa hoitotyöhön päivystyksessä. Siirtokuljetukset eriytetään pääosin akuuttitoiminnasta, ja ne säilyvät tulevaisuudessakin todennäköisesti yksityisyritysten operoitavina.

Sairaanhoitopiirien koordinoima akuuttisairaankuljetus odottaa vielä lopullista muotoaan. Vaihtoehtoina on sairaanhoitopiirin itse järjestämä toiminta, sen antaminen joko osaksi tai kokonaan pelastuslaitokselle tai operatiivisen toiminnan kilpailuttaminen pelastuslaitosten ja yksityisten toimijoiden kesken.

Ensihoidon ja sairaankuljetuksen uudistus tulee mylläämään palveluiden tuottajarakennetta. Tiedossa on, että sekä pelastuslaitokset että yksityiset palveluntarjoajat ovat joko näreissään tai huolissaan tulevaisuudestaan.

Sekä pelastuslaitoksilla että yksityisillä palveluntarjoajilla on leivissään koulutettua henkilökuntaa, joiden työnantaja voi vaihtua.

Osaaminen säilyy työnantajarajojen yli, joten piirit päättänevät järjestämistavastaan sen perusteella, missä ratkaisussa tämä osaaminen tulee parhaaseen käyttöön.

Ensihoidosta myös sivuilla 988-9.

Ensihoitolääkärin elämä helpottuu

- Ambulansseilla on yhtenevä lähtövalmius

- Ambulanssit voivat olla valmiustilassa

- Ensihoidon henkilöstöllä on hyvä koulutus

- Sairaankuljetusyksiköihin on toimiva yhteys