Tutkimuksen mukaan rasituskokeen aikana mitattu matala maksimaalinen hapenkulutus ja korkea verenpaine ennustavat aivohalvauksen riskiä.

Kuntoa mittaavalla rasituskokeella voidaan arvioida aivohalvauksen vaaraa, kertoo LL Sudhir Kurlin väitöstutkimus.

Tutkimuksen mukaan kohonneesta aivohalvausriskistä kertovat rasituskokeen aikana mitattu matala maksimaalinen hapenkulutus ja korkea verenpaine. Myös sydänlihaksen hapenpuutteeseen viittaava EKG-muutos fyysisen kuormituksen aikana kertoo aivohalvausriskistä, mutta vain niillä, joilla on muita riskitekijöitä, kuten tupakointi, korkea verenpaine tai kohonnut veren kolesterolitaso.

Matala maksimaalinen hapenkulutus ennusti aivohalvauksen ja iskeemisen aivohalvauksen riskiä sekä oireettomilla henkilöillä että niillä, joilla on jo tiedossa oleva oireinen sydänsairaus tai muita perinteisiä riskitekijöitä.

Sydänlihaksen iskemiaan viittaava EKG-muutos fyysisen kuormituksen aikana ennusti oireettomanakin aivohalvauksen riskiä erityisesti sellaisilla miehillä, joilla on riskitekijöinä tupakointi, korkea verenpaine tai kohonnut veren kolesterolitaso. Sen sijaan sellaisilla henkilöillä joilla ei ole perinteisiä sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, iskeemisellä rasitus-EKG:n muutoksella ei ollut itsenäistä ennusteellista merkitystä.

Väitöskirja antaa uutta tietoa kliinisen kuormituskokeen merkityksestä riskiryhmien ennusteen arvioinnissa. Fyysinen suorituskyky on tärkeä ennusteellinen tekijä kuormituskokeessa todettujen iskeemisten EKG-muutosten sekä systolisen verenpaineen muutosten ohella. Kuormituskoelöydökset täydentävät perinteisiin riskitekijöihin perustuvaa tietoa yksilöllisen ennusteen arvioinnissa.

Epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja "Exercise stress test in stroke risk prediction" tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 8.6.

Kuva: Pixmac