Rattiväsymys yhtä vaarallista kuin rattijuopumus
Jopa kolmannes kuolonkolareista johtuu väsymyksestä tai sairauskohtauksesta. Väsymyksen aiheuttama vireystilan lasku heikentää havaintokykyä ja reaktionopeutta, ja lisää arviointivirheiden riskiä.– Kuolonkolari johtuu harvoin vain yhdestä tekijästä. Useimmiten mukana ovat ajo-olosuhteet, kuljettajan arviointikyky ja vireystila sekä auton tekniset ominaisuudet, kertoi neurologian dosentti Markku Partinen ”Miksi rysähti? 1 400 tutkittua kuolonkolaria” -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
– Ajaminen aamuyön tunteina on kaikkein vaarallisinta. Pään nuokahtaminen merkitsee sitä, että kuljettaja on ollut unessa ainakin 5 sekuntia. Noin sadan kilometrin tuntivauhdilla ajettaessa auto on tuolloin kulkenut lähes 140 metriä. Vaikka kuljettajan nukahtamisen seurauksena auton vauhti hidastuu, voi tieltä suistuminen johtaa kuolemaan. Jos käytössä on vakionopeuden säädin, ovat tieltä suistumisen seuraukset aina vakavat, sanoi Partinen.
Elimistön homeostaattinen kronologinen rytmi säätelee vireystasoa, joka on korkeimmillaan aamupäivällä ja uudelleen alkuillasta. Unen puute on tärkein päiväväsymystä aiheuttava tekijä. Valvomisella on samanlainen vaikutus elimistöön kuin alkoholilla. – Vuorokauden valvoneen henkilön suorituskyky vastaa yhden promillen humalatilaa. Jos tämän päälle ottaa pullon keskiolutta, on sillä samanlainen vaikutus kuin kuudella pullollisella, lisäsi Partinen.
Noin 350 ihmistä menettää henkensä vuosittain liikenneonnettomuuksissa. Kaikki kuolonkolarit tutkitaan tutkijalautakunnissa, jotka selvittävät onnettomuuden todennäköisimmän syyn ja muut vahingot tapahtumapaikalla. Tutkijalautakuntaan kuuluu poliisin lisäksi mm. tekninen asiantuntija ja lääkärijäsen.
MAIRA PALOSUO
