1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. ”Ammattikuntamme on nyt lujilla”
Ajan­kohtai­sta 16/2020 vsk 75 s. 944 - 945

”Ammattikuntamme on nyt lujilla”

– Terveydenhuoltoamme ravistellaan ­ankarammin kuin koskaan rauhan aikana, arkkiatri Risto Pelkonen sanoo.

”Ammattikuntamme  on nyt lujilla” Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Arkkiatri Risto Pelkonen kertoo noudattaneensa kuuliaisesti annettuja ohjeita koronaepidemian aikana.

– Tautia en pelkää, mutta huolta olen kantanut siitä, että veisin yhden arvokkaan tehohoitopaikan toiselta tarvitsijalta, hän sanoo.

– Olen yrittänyt pysyä kartalla seuraamalla kansainvälisiä tiedelehtiä ja muita lähteitä, kotimaisia uutisia ja viestejä kentältä. Käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa, vastannut kun on kysytty ja ollut etänä läsnä. Vastaukset tulevat ja menevät. Kysymykset pysyvät.

Mitä Suomessa olisi voitu tehdä toisin epidemian kynnyksellä ja aikana?

– Poliittiset päätöksentekijät ovat edenneet johdonmukaisesti yhteistyössä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa hallitakseen koronaviruksen aiheuttamat monentasoiset haitat. Päätökset joudutaan tekemään niiden tietojen perusteella, jotka ovat juuri sillä hetkellä käytettävissä. Tärkeää tuoretta tietoa saadaan kaikkialta missä virus levittää tautia.

Jännittävää on verrata ruotsalaista ja suomalaista mallia. Suomessa kansalaisten rajoitukset ovat jyrkkiä, Ruotsissa vähäiset. Vasta kun virus on nujerrettu, voidaan arvioida, mikä meni hyvin, missä olisi voitu tehdä toisin ja voidaanko ankaria liikkumisrajoituksia lievittää massiivisen testaamisen avulla.

Elämme mittavien rajoitusten keskellä. Miten näette, onko nyt hoito pahempi kuin tauti?

– Kysymys on tärkeä. Vahingon välttäminen on ensisijaista sairaanhoidossa. Sama ikivanha viisaus – primum non nocere – koskee myös tämän taudin torjuntaa. Epidemian hallitsemisessa tärkeintä on kokonaisuuden hahmottaminen – haittojen ja hyötyjen keskinäinen vertailu. Strategian valintaa ei tehdä intuitiivisesti, vaan tutkitun tiedon perusteella ja monipuolisten asiantuntijoiden tuella.

Kun kysytään, onko nyt hoito pahempi kuin tauti, vastausta emme vielä tiedä.

Mitä epidemia meille opettaa?

– Iloa tuottaa se yksituumaisuus, miten epidemiaa on hoidettu, ja tieto miten tehokas ja tasokas terveydenhoitojärjestelmämme on. Toisesta välittämisen ja keskinäisen avunannon eetos ja pyyteetön vapaaehtoistyö luovat uskoa ihmiseen.

Terveydenhuoltoamme ravistellaan nyt ankarammin kuin koskaan rauhan aikana. Uskon, että uusia luovia ajatuksia on syntynyt siitä, miten palvelujärjestelmää pitäisi kehittää.

Ehkäpä sekin oivalletaan, että huonosti käy ilman korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja koulutusta. Kansainvälisen tiedeyhteisön verkostoituminen ja uusien ideoiden ja tutkimustulosten vapaa vaihdunta ovat suurenmoinen asia. Siitä voisi ottaa oppia muillakin alueilla.

Toivon, että tällä pandemialla on kotoisiakin avarampia globaaleja vaikutuksia. Maailmanlaajuiset uhkakuvat voidaan torjua vain yhdessä. Kaikilla meillä on vain yksi yhteinen ja sairas maapallo.

Millä tavoin epidemia vaikuttaa lääkärien kollegiaalisuuteen?

– Tiukassa paikassa keskinäinen toveruus vahvistuu, mutta samalla sitä koetellaan. Kun kiire, epävarmuus ja ankara työtaakka koskettavat työyhteisön jäseniä eri tavalla, kollegiaalisuus joutuu lujille. Viisas ja oikeudenmukainen johtaja pitää joukkonsa koossa.

Lue myös

Mitä sanoisitte lääkäreille, jotka pelkäävät tartuntaa potilastyössä?

– Lääkäri ei ole robotti, vaan elävä ja tunteva ihminen. Sisäistynyt tieto tartunnan lähteistä pienentää sairastumisen vaaraa hoitoyhteisössä. Se on tervettä pelkoa. Jos pelko haittaa arkista työtä, tarvitaan hoitoyhteisön tukea. Lääkärin tavallisin pelko on huoli siitä, ettei ole riittävän hyvä.

Mitä haluaisitte sanoa pandemiasta lääkärikunnalle?

– Tärkein sana on kiitos. Ammattikuntamme on nyt lujilla. Samassa pinteessä on koko hoitohenkilökunta. Suuresti ihaillen olen lukenut ja kuunnellut ammattitovereiden maltillisia, rohkaisevia ja luottamusta herättäviä puheenvuoroja. Terveydenhuolto ja sairaanhoito ovat hyvissä käsissä.

Tässä viestini teille kaikille: Pitäkää huolta itsestänne ja toisista. Tunnistakaa jaksamisenne rajat. Varokaa ylittämästä niitä. Voima on yhdessä tekemisessä. Ilo osaamisessa ja toivo onnistumisessa. Onnistumisen yhteisenä ehtona on, että käytännön työtä tekevien lääkäreiden äänet kuuluvat hierarkian ylimpään kerrokseen.

Koronaviruksen aiheuttama kulkutauti on vakava sairaus, mitattiinpa sitä millä mittarilla tahansa. Eikä se lähde jälkiä jättämättä.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Viiden kysymyksen taktiikalla

Ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa voi hillitä ­pysähtymällä hetkeksi ennen päätöksentekoa.

Tieteessä
Juoksu antaa virtaa väittelijälle

– Juoksu antaa enemmän kuin ottaa, toteaa Sami Saku.

Tieteessä
Voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla?

Oulun yliopistossa tutkitaan, voiko lasten korvatulehduksia estää elimistön omalla bakteerilla.

Pääkirjoitus
Terveiden hoitamisen vaarat

Perusteettomien lääketieteellisten tutkimusten markkinointia on rajoitettava.

Työssä
Selittää ­vai ennustaa?

Selitysmalleja ei juuri pohdita tai esitetä, toteaa Aleksi Reito.