Reitit-projekti on jo alkutaipaleella
Internetistä puhuttiin aikanaan tiedon valtatienä. Nyt on huomattu, että valtatielle mahtuu monenlaista kulkijaa; tiedon arvottaminen ja järjestäminen käyttökelpoiseksi on vaikeaa.
Professori Jussi Mertsola sanookin, että virtuaalisuus pitää valjastaa sellaiseen käyttöön, josta on ihmisille käytännön hyötyä. Netti on vain apuväline - ei itseisarvo.
Varsinais-Suomessa kudotaan parhaillaan verkkoympäristöä, joka hyödyttäisi sekä ammatillista täydennyskoulutusta että tukevoittaisi alueellisia hoitoketjuja.
Reitit-projektin tavoitteena on valmistaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien alueelle uuden mallinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen hoitoketju-, hoitokäytäntöjärjestelmä sekä niitä yhdistävä ammatillinen täydennyskoulutus (www.turkucpd.net).
- Toiminnan perustana ovat seutukunnalliset täydennyskoulutustapahtumat, joiden yhteydessä paitsi opitaan uutta, käynnistetään samalla myös hoitopolkumallien kehittely. Koulutus ei siis jää vain yhtden päivän varaan, vaan käytännössä luodaan asteittain piirin eri erikoisalojen tärkeiden sairausryhmien alueelliset hoitopolut hoito-ohjelmineen suljetuille internet-sivustoille. Näin siis lääkäri tai hoitaja missä tahansa sairaanhoitopiirin alueella tietää, miten potilasta tulisi hoitaa ja miten hoitoketju etenee, kertoo Mertsola.
Kun esimerkiksi Uudessakaupungissa tulee vastaanotolle säärihaavapotilas, saa hoitaja tai lääkäri tietokoneelleen kuvauksen paikallisiin olosuhteisiin räätälöidystä oikeasta hoitopolusta, jotta hoidon aloittaminen ei viivästy. Terveyskeskusten ja TYKS:n ihotautiklinikan kanssa laaditun ohjeiston ytimenä on nopealla aikataululla päivähoitokäynnin yhteydessä toteuttava perusteellinen alkututkimus klinikassa, mistä potilas palaa lähettäneelle lääkärille yksityiskohtaisen hoitosuunnitelman kera. Jos haava ei säädetyssä ajassa umpeudu, potilas palaa TYKS:iin ihonsiirtoa varten. Hoitopolku sisältää myös ohjauksen laskimo- tai valtimovian kirurgiseen korjaukseen.
- Uusi koulutussysteemi ei ole pelkkää klikkailua. Esimerkiksi säärihaavakoulutukseen liittyy lääkärien ja hoitajien lisäkoulutusta ihotautiklinikalla, Mertsola korostaa.
Keskussairaala jakautuu
Mertsola kertoo, että näitä hoitopolkuja rakennetaan eri erikoisaloilla parhaillaan. Oleellista on, että keskussairaala jalkautuu maakuntaan, ja hoitopolut laaditaan yhdessä ottaen huomioon kunkin alueen erityisolot. Turun saaristoon ei sovellu samanlainen hoito-ohjelma kuin tiheästi asuttuun kaupunkiin.
- Lääkärien ja hoitajien työnjako ja hyvä paikallinen tiimityö ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja tällainen toiminta auttaa rajallisten resurssien kohdentamisessa, hän toteaa. Kirjattujen hoitopolkujen helppo käyttö vastaanotoilla säästää sekä kustannuksia että potilaan turhaa juoksuttamista. Liikkuvan, tilapäisen lääkärityövoiman lisääntyvä käyttö aiheuttaa sekaannuksia potilaan tutkimus-, hoito- ja lähettämiskäytännöissä, koska keikkalainen ei millään voi tuntea paikallisia oloja. Koordinoimaton toiminta lisää kustannuksia ja kasvattaa jonoja.
Ravistelua tarvitsevat myös kangistuneet kaavat. Terveyskeskuslääkärit kehuvat usein konsultaatiosuhteita keskussairaalaan päin, mutta aniharvoin erikoislääkäri keskussairaalasta kysyy terveyskeskuslääkärin mielipidettä tämän potilaan jatkohoidosta.
Uuden hoitomallin ottaminen arkirutiiniksi ei ole helppo juttu, se on terveydenhuollossa usein huomattu. Ja jos kurssilla oppia käy hakemassa yksiköstä yksi tai kaksi ihmistä, uusi ajattelutapa ei siirry käytänteiksi koko henkilökunnassa. Reitit-projektin tavoitteena onkin, että yhteisöllisyys nostetaan täydennyskoulutuksen keskeiseksi elementiksi.
Ulla Järvi
