Lastenlääketutkimusten määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan nopeasti. Nykyisin tutkimuksia tehdään rokotetutkimukset mukaan luettuina Suomessa vuosittain 20-30.

Kasvua ennakoi se, että Euroopan lääkeviraston lastenlääkekomitea on saanut toimintansa ensimmäisten 3 vuoden aikana arvioitavakseen jo yli 1 000 lastenlääkkeen kehityssuunnitelmaa. Niitä arvioidaan joka kuukausi noin 20 lisää. Lähivuosina lastenlääketutkimuksia oletetaan olevan arvioitavana jopa 2 000.

- Yleisesti on epäilty, kuinka EU:n alueen tutkimuskapasiteetti voi vastata tähän kysyntään. Nämä kysymykset koskevat myös Suomea, kertoo Kansallisen lastenlääkkeiden tutkimusverkoston FINPEDMED:n toiminnanjohtaja Pirkko Lepola.

Suomeen tutkimustarjouksia on tullut kolmen vuoden aikana hieman yli 50. Suurin osa näistä on kuitenkin peruttu tai keskeytetty toteutettavuusselvitysten jälkeen. FINPEDMED:n tilastojen mukaan alkaneiksi ja vastedes alkaviksi on Suomessa ilmoitettu 5 lastenlääketutkimusta.

Eettisyys huomioitava paremmin

Nykyiseen tilanteeseen on monta syytä. Lääketeollisuuden puolella kokonaistilanne on vielä varsin sekava. Tutkimukset eivät ole realisoituneet ilmoitetusta lastenlääkkeen kehityssuunnitelmasta käytäntöön.

- Valitettavan moni hanke ei täytä tieteellisesti kiinnostavan ja kliinisesti tarpeellisen, suomalaisiin hoitokäytäntöihin sopivan tutkimuksen merkkejä. Koska lähes kaikki verkoston jäsenet toimivat yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla, kaikki tarjotut hankkeet eivät tavoita kiinnostavuudellaan ydinosaajia. Erityisesti faasin IV tutkimukset suuntautuvat useimmiten avoterveydenhoitoon ja yksityissektorille, Lepola mainitsee.

Eettiseltä kannalta liian monet tutkimussuunnitelmat on tehty heikosti. Lisäksi ne on tehty pitkälti aikuistutkimusten suunnitelmien pohjalta.

- Tutkijoiden kannalta varsin merkittävä ongelma on lisäksi se, että tutkimussuunnitelmien sisältöön ei voida vaikuttaa, koska ne ovat edenneet jo pitkälle Suomeen tullessaan. Tärkeä tulevaisuuden haaste onkin se, että tähän tulisi muutos.

Tutkijoiden työlle enemmän tukea

Lepolan mielestä tutkijoiden toimintamahdollisuuksien olisi parannuttava tulevaisuudessa. Lisäksi FINPEDMED:n pitäisi kattaa kaikki todelliset tekijät.

- Mahdollisuus laajentaa verkostoa keskus- ja aluesairaaloihin, avoterveydenhuoltoon ja yksityispuolelle tulee selvittää.

Myös ohjeistuksessa olisi kehittämistä.

- Lääketeollisuudella on sisäisiä tutkimusorganisaatioita ja toimintaohjeita, joiden vaatimukset ulottuvat tutkijaan asti. Sairaaloilla ja tutkimusorganisaatioilla ei tutkijaa tukevia toimintamalleja ole vieläkään riittävästi, Lepola huomauttaa.

Lue aiheesta myös pääkirjoitus, s. 3858.