Yksituumaisuus on kadoksissa uudenlaista hallintomallia kokeilevassa Kainuussa. Lähipalvelujen karsiminen säästöjen nimissä suututtaa kansaa. Kunnissakin usko Kainuun malliin on koetuksella. Kuun alussa suljetulla Vuolijoen terveysasemalla työskennellyt lääkäri toivoo, että lähipalvelut olisi määritelty jo ennen kokeilun aloittamista.

Kohta kolme vuotta käynnissä ollut Kainuun hallintokokeilu saa osakseen äänekästä arvostelua maakunnan sisällä. Lähipalvelujen karsiminen talouden alijäämän kuriin panemiseksi on saanut palvelujen käyttäjät suivaantumaan. Arvostelua kuuluu myös kuntien suunnasta.

Mielenosoitus maakuntahallinnon toimitilojen edessä on nähty, pienten kuntien asukkaat ovat keränneet pitkiä nimilistoja terveyspalvelujensa puolesta ja media seuraa iäkkään vuolijokelaismiehen nälkälakkoa.

Maakunnan talous on pahasti alijäämäinen. Kainuussa pohditaan, tulisiko paras apu rahapulaan säästöistä, kuntien maksuosuuden korotuksesta vai valtion kukkarosta. Tyytymättömyyttä herättää, että valtion tuki Kainuun mallille on tähän mennessä ollut paljon pienempi kuin Vuolijoen ja Kajaanin kuntaliitoksen porkkanarahat.

Kesäkuussa pikaisesti kootun säästölistan mukaisesti vastaanottotoiminta loppui Vuolijoen ja Ristijärven terveysasemilla lokakuun alussa. Tämä on saanut kansan takajaloilleen, hallintokokeilun kun piti turvata lähipalvelut. Tuoreimpien uutisten mukaan kansalaisten protestit ovat tuotteneet tulosta: Vuolijoen kyläyhdistysten ja maakuntahallinnon välisissä neuvotteluissa on tarkoitus linjata uudestaan, mitä lähipalvelut Kainuussa tarkoittavat. Lääkärien vastaanottojen palautumista tämä ei kuitenkaan tarkoita.

Puolivälissä on itsearvioinnin paikka

Sotkamon kunnanjohtaja

Jari Tolonen

näkee, että talouden korostuminen kertoo johtajuuden ongelmista maakuntahallinnossa.

Tolosen mielestä Kainuuta johdetaan hallinnoimalla ja todellinen johtajuus on kateissa. Ongelmia on sekä organisaation johtamisessa että henkilöstöjohtamisessa. Maakuntavaltuusto ja -hallitus hakevat edelleen toimintatapojaan.

- Kainuun hallintokokeilu on jäänyt tietylle uralle pyörimään. Se on huolestuttavaa, kun kysymys on kokeilusta. Parempia toimintatapoja ei ole kehitetty, on vain paasattu, että pitää säästää, Tolonen arvostelee.

Hän on väläyttänyt, ilmeisesti kuitenkin lähinnä keskustelua herättääkseen, ettei Sotkamon ole mikään pakko kuulua maakuntahallinnon alaisuuteen enää vuoden 2012 jälkeen, jolloin kokeilu päättyy.

- Jos malli ei toimikaan, jos sen myötä ei onnistuta tuomaan uusia käytäntöjä ja parempaa tulevaisuutta, niin miksi siinä pitäisi väkisin roikkua, Tolonen kysyy.

- Vaihtoehtoja pitää aina olla. Miksei irtaantuminen hallintokokeilusta voisi olla realistinen vaihtoehto?

Tolonen uskoo, että korjaamalla Kainuun mallista voisi saada vielä toimivan. Se vaatisi kuitenkin asioiden avointa käsittelyä ja virheiden tunnustamista.

- Hallintokokeilun puoliväli lähestyy. Maakuntahallinnolla on itsearvioinnin ja skarppaamisen paikka.

Maakunnan velka on kuntien velkaa

Kainuun mallissa kahdeksan kainuulaisen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen koulutus johdetaan keskitetysti Kajaanista käsin ja maksetaan yhteisestä pussista. Kukin kunta maksaa palveluista ennalta sovitun maksuosuuden mukaan, joka lasketaan sen saamien verotulojen ja valtionosuuksien perusteella. Tänä vuonna osuus on 58,5 %.

Kuntayhtymälle on vajaan kolmen vuoden aikana kertynyt melkoinen alijäämä. Kahdelta ensimmäiseltä vuodelta kattamatonta alijäämää on reilun kymmenen miljoonan euron verran. Tämän vuoden talousarvio tehtiin viiden miljoonan euron verran alijäämäiseksi, mutta siinä ei pysytä, vaan alijäämää näyttää tiukasta säästökuurista huolimatta kertyvän 8-9 miljoonan verran.

Kainuun sosiaali- ja terveysmenot kasvavat tänä vuonna noin 5,5 %, kun budjetissa annettiin lupa kolmen prosentin kasvuun.

Nyt keskustellaan siitä, pitäisikö kuntien maksuosuutta korottaa. Suomussalmen kunnanjohtajan

Timo Säkkisen

mielestä maksuosuus pitäisi suosiolla nostaa 60,1 %:iin. Hän muistuttaa, että maakunnan velka on itse asiassa kuntien velkaa ja kaatuu ennen pitkää joka tapauksessa kuntien syliin.

- Maakunta tuottaa palvelut jo nyt 15 % valtakunnan keskiarvoa halvemmalla, siitä on hankala enää vähentää kuluja, Säkkinen sanoo.

Hän arvostaa maakunnan tekemää työtä ja muistuttaa, että kansaa suututtava lääkäripula on valtakunnallinen ilmiö.

Jari Tolonenkin myöntää, että maksuosuutta on pakko korottaa, mutta mieluummin vähitellen, jotta kuntien taloussuunnittelu pysyy perässä.

- Jos maakuntahallinnon kehityspolut ja strategiat olisivat selkeät ja jos olisi selvää mihin raha menee, voisi maakunnalle mielellään maksaakin vähän enemmän, Tolonen sanoo.

Käytännön lääkäri toivoisi harkintaa ennen hallintokokeiluja

Vajaat kolme vuotta Kainuun hallintokokeilua on kertonut yleislääketieteen erikoislääkäri

Taina Huuskolle s

en, mitä asioita ainakin tarvitaan suurissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksissa.

Niitä ovat maltti, samat tietokoneohjelmat ja yhteinen tietoverkko koko organisaatiossa sekä tarkasti harkittu organisaatiomalli. Tärkeää on myös määritellä selkeästi, mitä ovat lähipalvelut.

Vuoden 2005 alusta Huusko on ollut Kainuun maakunta -kuntayhtymän palkkalistoilla, sitä ennen työnantaja oli pitkään piskuinen Vuolijoen kunta, joka tämän vuoden alussa sulautui osaksi Kajaanin kaupunkia. Hallintokokeilu toi mukanaan suuria muutoksia Huuskon työhön, vaikka fyysinen työpaikka, Vuolijoen terveysasema, säilyikin samana.

- Alussa tunsin hämmennystä. Olin tottunut tekemään kokonaisvaltaista perhelääkärin työtä, mutta yhtäkkiä sanottiin, ettei noin saa tehdä, tehkää niin kuin Kajaanissa.

Jälkeenpäin ajateltuna Huuskosta tuntuu, että koska asiat Vuolijoella olivat jo entuudestaan kunnossa, parempi ohje esimiehiltä olisi kuulunut: "teillä on tämä väestö, hoitakaa se mahdollisimman hyvin, resurssit ovat tällaiset."

Hämmennystä lisäsi, että yhtäkkiä käytössä oli neljä erilaista tietokoneohjelmaa, jotka toimivat kankeasti yhdessä.

Hallintokokeilu vei aiemmin läheistä yhteistyötä tehneet työtoverit organisaatiossa kauas toisistaan. Esimerkiksi yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa vaikeutui, kun maakunnallisen johtamisen sektorimalli tuli käyttöön, ja melkein jokaisella oli yhtäkkiä eri esimies, yleensä Kajaanissa.

Työpaikka joutui myllerrykseen

Parhaillaan Taina Huusko on seitsemän kuukauden mittaisella opintovapaalla. Tutuiksi tulleiden vuolijokelaispotilaiden ikääntyessä yleislääketieteen erikoislääkäri kiinnostui geriatriasta ja lähti erikoistumaan siihen. Tällä hetkellä hän työskentelee sairaalalääkärinä Kajaanin seudun sairaalassa. Vuolijoen terveysasemalta lähtiessään hän kuvitteli palaavansa takaisin helmikuussa 2008, mutta toisin näyttää käyvän.

Työpaikka joutui myllerrykseen opintovapaan aikana. Tieto lääkärien ja kansanterveyshoitajan vastaanottojen lopettamisesta lokakuun alussa tuli täytenä yllätyksenä alkukesästä.

- Yhtenä perusteluna sanottiin, että eihän siellä edes ole lääkäreitä, vaikka asemalla on koko ajan työskennellyt yksi paikkakuntaan sitoutunut yleislääketieteen erikoislääkäri ja minäkin olin opintovapaan jälkeen palaamassa takaisin, Huusko kummastelee.

Toisena perusteluna pidettiin toiminnan kalleutta.

- Vuonna 2000 kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat maan keskitasoa. Kun ottaa huomioon Vuolijoen korkean kansansairauksien summaindeksin (185), ei toimintaa voi pitää kohtuuttoman kalliina. Kansansairauksia on hoidettu hoitosuositusten mukaisesti.

Vain muutamaa viikkoa ennen säästölistan julkistamista maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja

Tuomo Pääkkönen

oli käynyt tutustumassa Vuolijoen terveysasemaan ja esittänyt jopa pieniä investointeja sen tilojen parantamiseksi. Tieto tiukoista säästövaatimuksista lienee tullut yllätyksenä hänellekin.

- Tuntuu, että johtamisesta puuttuu pitkäjänteisyys. Työntekijöiden kanssa pitäisi keskustella hyvissä ajoin ennen suuria muutoksia. Näin voitaisiin välttää pahimpia virhearviointeja ja väestön mielipahaa, Huusko arvostelee.

Nyt pitäisi korjata kurssia

Taina Huusko ei vastusta muutoksia ja suurempaa organisaatiota.

- Ilman muuta on selvää, ettei näin pieni kunta olisi pärjännyt yksin. Muutosta tarvittiin ja hallintokokeilua odotettiin luottaen lähipalveluiden säilyvän. Uutta kohti oli mukava mennä.

Nyt olisi kuitenkin tärkeää korjata kurssia.

- Jos hoidamme ihmisiä tavalla, joka ei toimi, niin silloin pitää etsiä keinoja jotka toimivat. Sama pätee hallintokokeiluun, Huusko vertaa.

Ennen kuin rakennetaan suurempia organisaatioita, pitää määritellä, mitä ovat ne lähipalvelut, jotka vähintään halutaan säilyttää, hän ajattelee. Näin vältytään myöhemmin yllätyksiltä.

- Ei kai kuitenkaan ole tarkoitus, että kaikki toiminta keskitettäisiin? Ymmärrän, ettei joka kylässä voi olla omaa laboratoriota tai röntgeniä, näytteenotto ja pikakokeet riittävät mainiosti. Sitä en ymmärrä, miksi lääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat pitää viedä isompiin yksiköihin, Vuolijoella asuva lääkäri kysyy.

2 600 asukkaan Vuolijoella ei mitata nyt edes verenpainetta, vaan kansanterveyshoitaja ajaa aamulla 45 kilometriä työpaikalleen Kajaaniin, ja hänen iäkkäät asiakkaansa tulevat Kelan maksamalla taksilla perässä - linja-autoja kun kulkee harvakseltaan.