Tiukka taloustilanne on ajanut sairaanhoitopiirit taloudellisesti ahtaalle. Ensi vuodeksi kaavailtavat säästöt ulottuvat myös lääkärin arkeen: työkuorma kasvaa, koulutusmäärärahoja leikataan ja palkkaneuvottelut kiristyvät.

Oulun yliopistollisen sairaalan pääluottamusmies, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Raija Niemelä kuvailee sopeuttamisohjelmaa ja talousarviota päällekkäin tekevän piirin tilannetta tiukaksi. Niemelä arvioi, että kululeikkaukset voivat näkyä joissakin yksiköissä lisääntyneenä lääkäreiden työkuormana, sillä sijaisuuksia on lopetettu eikä kaikkia vakansseja aiota täyttää. Lujimmilla ovat kirurgia ja psykiatria. Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä on lopetettu kiireettömien aikojen antaminen toistaiseksi.

Ylilääkäri Kari Haukipuro sanoo, että syynä on tiukka velvoite pysyä budjetissa.

- Emme voi olla varmoja, riittääkö se vuodeosastokapasiteetti johon meillä on varaa, niiden potilaiden hoitamiseksi, jotka tulisi leikata 2-6 kuukauden kuluessa. Toisaalta emme myöskään halua rikkoa hoitotakuulakia, Haukipuro sanoo.

Syksyn aikana OYS:in kirurgian osasto seuraa tiukasti budjetin toteutumista ja aloittaa kiireettömien leikkausten tekemisen heti kun varat antavat myöten ja vaadittavat vuodeosastopaikat löytyvät. Hoitajien työsuhteiden katkeaminen vaikeuttaa tosin vuodeosastohoitajien löytämistä uudelleen.

- Selvitämme myös olisiko muilla klinikoilla jo tällä hetkellä ylimääräistä vuodeosastokapasiteettia. Leikkaussalimme selviäisi potilasjonoista. Elokuun perusteella tehdyn ennusteen mukaan ainakaan merkittävää kokonaismenojen ylitystä ei tapahdu, vaikka velvoitteet täytettäisiinkin, Haukipuro arvioi.

Varsinais-Suomi aloitti priorisointipuheet

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin budjetti edellyttää nykymuodossaan 7,4 miljoonan euron tai 150 henkilön työpanoksen säästämistä vuonna 2010. Sairaanhoitopiiri on aloittanut priorisointihankkeen listatakseen leikkaukset kiireellisyys- ja välttämättömyysjärjestykseen.

Sairaanhoitopiiri toi asian esiin julkistamalla johtajaylilääkäri Turkka Tunturin kirjeen peruspalveluministeri Paula Risikolle.

Pääluottamusmies, anestesiologian erikoislääkäri Hannele Heine ihmettelee marssijärjestystä: Henkilöstö sai tietää priorisointihankkeesta iltauutisista.

Heine arvioi, ettei leikkausten priorisointi näy lääkäreiden arjessa. Yhtenä säästötoimenpiteenä ovat olleet esillä lääkäreiden talkoovapaat. Käytännössä niitä on kuitenkin myönnetty niukasti.

- Sairaanhoitopiirin budjettia rasittavat lähivuosina suuret investointimenot rakennushankkeiden takia. Sairaanhoitopiiri satsaa nyt kalustoon henkilöstön kustannuksella, näin voisi karrikoidusti todeta, Heine sanoo.

Palkattomat virkavapaat kortilla

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri pyrkii säästämään 40:tä henkilötyövuotta vastaavan rahasumman verran vuoden 2010 aikana. Luottamusmies, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anu Muraja-Murro sanoo, että lääkärit ovat huolissaan koulutusvapaiden aiempaa tarkemmasta harkinnasta. Odotettavissa on, että tutkimus- ja koulutustarpeita varten saa aiempaa niukemmin palkatonta virkavapaata.

Muraja-Murro arvioi linjan kiristymisen syyksi sen, että lääkäreiden virkavapaat heikentävät tuottavuutta, pidentävät siten jonoja ja lisäävät kalliiden lisätöiden määrää,

- Lääkäreiden työssä jaksaminen kärsii, jos opiskeluun ja tutkimuksen tekoon ei myönnetä virkavapaata, Muraja-Murro arvioi.

TAYS tuskin saa säästönsä kasaan

TAYS yrittää säästää sopeuttamisohjelmallaan 15 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Pääluottamusmies, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Hannu Pertovaara sanoo, että siihen tuskin ylletään.

- Säästötavoitteet ovat epärealistisia, koska toimintaa ei ole kukaan esittänyt vähennettäväksi rajusti. Erikoissairaanhoidossa toimintoja ei voi yhtäkkiä supistaa ilman, että potilaita jää hoitamatta vakavin seurauksin.

Osana sopeuttamisohjelmaa sairaanhoitopiiri leikkaa koulutusmäärärahaansa. Pertovaaran mukaan summa on vähäinen, eivätkä lääkärit ole sitä juurikaan käyttäneet.

Leikkaus ei koske lääkäreiden palkallista täydennyskoulutusta. Pertovaaran mukaan Lääkäriliiton suositusten mukaiset kymmenen täydennyskoulutuspäivää toteutuvat ainakin tilastojen valossa.

Pertovaara perää kunnilta realismia erikoissairaanhoidon palveluiden käytön arviointiin.

- Olemme tilaaja-tuottajamallissa ja kunnat tilaavat vähemmän kuin pitäisi. Lähetteitä tulee aiempaa enemmän, mutta rahaa pitäisi käyttää vähemmän.

Säästöjä haetaan myös lähetekäytännöistä. Erikoisalakohtainen vastuuhenkilö >arvioi sekä talon sisäiset että ulkoiset lähetteet ennen niiden menoa erikoisalojen asiantuntijoille, Pertovaara sanoo.

Palkkaneuvottelut kiristyivät HUS:ssa

- Kunnat sanovat että rahaa on vähemmän käytettävissä, mutta sillä ei saa olla vaikutusta hoitoon pääsyyn eikä hoidon laatu saa laskea. On selvää, ettei tällainen yhtälö voi toimia, sanoo HUS:n pääluottamusmies, anestesiologian erikoislääkäri Risto Avela.

Avela pohtii, että jatkuvat puheet toimintojen supistamisista ja säästöistä huolestuttavat. Avelan mukaan tiukka taloustilanne teettää töitä luottamusmiehillä. Hän odottaa esimerkiksi palkkasopimusten harkinnanvaraisten osuuksien jakamisesta työlästä prosessia.

Parhaillaan HUS:ssa neuvotellaan viime kesän aikana ilmenneistä tapauksista, joissa erikoislääkärille oli jaettu lomalla olevan ylilääkärin kliinistä vastuuta, mutta VES:n mukaista lisäkorvausta ei maksettu.

- Tiukka taloustilanne ei ole ollut näissä tapauksissa ainoa tekijä, mutta varmasti merkittävä asia, Avela sanoo.