Suomi on ollut melkoinen takapajula terveydenhuollon sähköisissä palveluissa. Tälle vuosituhannelle astutaan näinä päivinä, kun sähköisen reseptin kehittely viimein todella käynnistyy.

Sähköinen resepti toimii siten, että lääkäri laatii ja allekirjoittaa lääkemääräyksen sähköisenä ja lähettää sen reseptikeskukseen. Farmaseutti hakee reseptin keskuksesta suoraan sähköisenä päätteelleen, tekee siihen toimitusmerkinnät ja toimittaa lääkkeen asiakkaalle.

- Olemme yrittäneet ottaa oppia e-reseptin pilotista, joka ei vastannut sille asetettuja tavoitteita, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija

Pentti Itkonen

.

Itkosen mukaan pilotilla ei ollut kunnollista keskitettyä ohjausta eikä juurikaan rahaa. Kahvia juotiin ja kokouksia pidettiin, mutta parin vuoden aikana e-reseptejä saatiin kirjoitetuksi yhteensä vain 1 077 kappaletta.

Ensimmäiset e-reseptit kirjoitettiin Joensuussa 2004, mutta tänä syksynä, kun kokeilun olisi pitänyt laajentua Turkuun, pilotti lopetettiin.

Nyt alkaa rakennus

- Pilotti oli aiheellista lopettaa, koska nyt pitää aloittaa aikanaan oikeasti käyttöön otettavan kansallisen järjestelmän rakentaminen, sanoo kehittämispäällikkö

Erkki Aaltonen

Kelasta.

Kela on valittu sähköisen reseptin valtakunnalliseksi pystyttäjäksi ja ylläpitäjäksi. Hanke on osa STM:n ja Kelan suurhanketta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointia, sairauskertomusjärjestelmää ja muita tietokantoja siirretään sähköiseen muotoon.

Yhtäjalkaa e-reseptin kanssa valmisteillaan kuumeisesti sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönottoa.

- Tavoitteeksi on asetettu, että pysyvä sähköinen reseptijärjestelmä on käytössä vuodesta 2008 alkaen. Ensi vuonna tulee voimaan erillinen laki, jonka voimaanastumisesta alkaa kolmen vuoden siirtymäkausi, kertoo Kelan tietohallintopäällikkö

Erkki Kiiski

.

Siirtymäkauden rahoituksesta vastaa valtio; sen jälkeen järjestelmän käyttäjät, eli terveyskeskukset, sairaalat, lääkäriasemat ja apteekit.

- On arvioitu, että koko projekti tulee maksamaan noin 60 miljoonaa euroa. Osa kuluista on normaaleja atk-järjestelmien uusimisia, jotka olisi pitänyt toteuttaa ilman e-reseptiäkin. Toisaalta on arvioitu, että kustannussäästöjä kertyy ajan mittaan ainakin 100 miljoonaa euroa, joten nettohyödyksi lasketaan noin 40 miljoonaa euroa, kertoo hallitusneuvos

Pekka Järvinen

sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Säästöjä kertyy pitkällä aikavälillä, kun esimerkiksi Kelan ja apteekkien välinen lääkekorvausmenettely yksinkertaistuu. Suurimpien säästöjen uskotaan kuitenkin koituvan lääkehoidon laadun parantuessa, kun esimerkiksi haitallisesta päällekkäislääkityksestä aiheutuvat sairaalahoidot vähenevät.

"Rauhaan pakottamista"

Niin ministeriön kuin Kelan asiantuntijat muistuttavat, että paljon riittää vielä rakennettavaa. Pilotti osoitti, ettei soitellen sotaan kannata lähteä.

- Tärkeintä on saada sellainen valtakunnan tason ohjaus, joka lähtee siitä, että e-resepti on reilun kolmen vuoden kuluttua käytössä koko maassa. Piste. Sooloiluun ei ole varaa, jyrähtää Pentti Itkonen.

- Potilaan rooli on uudistuksessa tärkeä, koska potilas voi myös kieltää sähköisen reseptin käyttämisen. Emme usko kieltäytymisiä paljonkaan tulevan, koska e-reseptin kirjoittaminen ei määrittele sitä apteekkia, josta lääke ostetaan. Pilotissahan tämä oli yksi puute, kertoo järjestelmäpäällikkö

Sirkka Hartikainen

Kelasta.

Potilaan aseman, oikeuksien ja erilaisten tarpeiden huomioiminen kaipaa vielä täsmennystä, todetaankin Stakesin tekemässä arvioinnissa. Stakes arvioi sähköisen reseptijärjestelmän lähtökohdat, kehittämisprosessin sekä koekäytön vuosina 2004-2006.