Sairaalalaskutukseen ehdotetaan uusia malleja
Sairaalalaskutusta ehdotetaan uudistettavaksi. Uudistuksen tavoitteena on vähentää kuntien maksettavaksi tulevien erikoissairaanhoidon kustannusten suurta vuosittaista vaihtelua ja parantaa kustannusten ennustettavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvitysmiehet suosittelevat laskutukseen kahta vaihtoehtoista mallia, jotka otettaisiin käyttöön vuoden 2005 alusta.
Samalla he ehdottavat, että hengityshalvauspotilaiden, harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan keskitetyn vaativan erityistason ja kriminaalipotilaiden hoitokustannukset siirrettäisiin kokonaan valtion maksettaviksi.
Selvitysmiesten mielestä kaikkien sairaanhoitopiirien pitäisi myös ryhtyä perimään kunnilta sakkomaksua, jos kunnasta ei löydy potilaalle jatkohoitopaikkaa. Näin tekee jo yli puolet sairaanhoitopiireistä.
Sairaalalaskutusta selvittivät Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari sekä eläkkeellä oleva Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Juhani Punkari.
Nykyisen sairaalalaskutuksen pahimpana vikana he pitävät kustannusten suurta kuntakohtaista vuosivaihtelua, joka heidän mukaansa johtuu yksityiskohtaisesta suoriteperusteisesta laskutuksesta ja kuntien pienuudesta. Nykyinen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasausjärjestelmä ei selvitysmiesten mukaan tasoita kustannusvaihtelua tarpeeksi.
Selvitysmiehet huomauttavat, että hintojen vertailu on vaikeaa, koska tuotteistus ja palvelujen hinnoitteluperusteet vaihtelevat eri sairaanhoitopiireissä. Suurin osa, eli 12 sairaanhoitopiiriä, hinnoittelee palvelunsa suoriteperusteisesti, kahdeksan piiriä käyttää laskutuksessa DRG:tä.
Selvitysmiesten mukaan laskutus ei ole läpinäkyvää eikä ymmärrettävää. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on käytössä 1 500 eri hintaa.
Selvitysmiehet ehdottavatkin, että kaikissa sairaanhoitopiireissä siirrytään Nord-DRG-hinnoitteluun.
Tasaava laskutus ja erillinen vuositasoitus
Selvitysmiehet ehdottavat sairaalalaskutuksen perusteeksi kahta vaihtoehtoista mallia, jotka molemmat perustuvat hinnoiteltuihin palveluihin. Kummassakin mallissa kustannusten suuria kuntakohtaisia vaihteluja tasattaisiin määrittelemällä kuntien maksuosuudet pitkän ajanjakson perusteella, sen mukaan, kuinka paljon kunta on käyttänyt palveluja edellisten 2,5-3,5 vuoden aikana. Lisäksi tehtäisiin vuositasaus. Kummassakin mallissa voitaisiin luopua nykyisestä potilaskohtaisesta suurten kustannusten tasauksesta.
Ensimmäisessä mallissa jäsenkuntien osuudet sovitaan kiinteäksi, sitovaksi vuosittaiseksi summaksi, joka laskutetaan tasaerinä läpi vuoden. Näin tehdään nykyään Kanta-Hämeessä. Vuositasaus tehdään samalla kuin talousarvio. Jäljelle jäävät kuntakohtaisten osuuksien vuosivaihtelut tasattaisiin mallilla, jonka tapainen on käytössä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.
Mallin etuna on selvitysmiesten mukaan sen hyvä ennustettavuus: kunta tietää etukäteen, paljonko se maksaa erikoissairaanhoidosta talousarviovuoden aikana. Siinä on myös mallin heikkous: budjetin on oltava realistinen, koska sairaanhoitopiirin on tultava toimeen sillä rahamäärällä, joka kunnittain budjetin teon yhteydessä sovitaan. Kunnilta malli vaatii selvitysmiesten mukaan yhteisvastuullista näkemystä enemmän kuin mihin monessa sairaanhoitopiirissä on totuttu.
Toinen malli on samantapainen kuin ensimmäinen, mutta kuntien osuudet ovat ennakkoja. Jälkitasaukseen vuoden päätyttyä selvitysmiehet ehdottavat samankaltaista tasaavaa lisäperintä- tai palautusmallia kuin on esimerkiksi Pohjois-Savossa.
Selvitysmiehet pitävät jälkimmäistä mallia joustavampana kuin ensimmäistä. Kumpikin malli edellyttää realistista ja tarkkaa budjetointia. Koska nykyinen suurten kustannusten potilaskohtainen tasauskäytäntö menettää ehdotettujen mallien vuoksi merkitystään, siitä voitaisiin selvitysmiesten mielestä luopua.
Selvitysmiehet korostavat, että sairaalalaskutuksessa on kyse ennen kaikkea jo aiheutuneiden sairaalakustannusten tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta jakamisesta kuntien kesken. Sen sijaan sillä ei voida ratkaista sairaanhoitopiirien yleistä kustannustason nousua.
Raportti lähtee laajalle lausuntokierrokselle.
