Paperittomille on tulossa mahdollisuus lääkärin hoitoon, kun vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka aloittaa toimintansa pääkaupunkiseudulla.

Lääkäri on Hippokrateen valassaan sitoutunut hoitamaan kaikkia apua tarvitsevia, painottaa Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja, päihdelääkäri Pekka Tuomola.

Tuomolan mukaan on käsittämätöntä ja epäeettistä, etteivät apua tarvitsevat saa Suomessa hoitoa. Monet lääkärit ovat kuitenkin valmiita auttamaan vapaaehtoisesti.

Ruotsissa, Norjassa ja monissa Länsi-Euroopan maissa paperittomia hoitavia, vapaaehtoisvoimin toimivia klinikoita on ollut jo vuosien ajan. Suomessa toimintaa alettiin suunnitella viime syksynä. Herättelijänä toimi Lääkärilehdessä (43/2009) julkaistu juttu paperittomien hoidosta Ruotsissa.

Paperittomia hoitava klinikka - Global clinic - tulee olemaan auki kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Klinikalla on vain perustyövälineitä: stetoskooppi, verenpainemittari ja oftalmoskooppi. Laboratoriokokeita ei voida ottaa.

- Lääkärillä on vain silmät, korvat ja kädet käytössään, Pekka Tuomola summaa. Hän on mukana toiminnan suunnittelussa. Diakonissalaitos tukee paperittomien hoitoa, muttei järjestä sitä.

Työ on vähän kuin kehitysmaalääketiedettä. Siksi tarvitaan klinikalla työskentelevien lääkäreiden lisäksi eri alojen erikoislääkäreitä, jotka voivat tarvittaessa antaa puhelinkonsultaatiota. Myös vapaaehtoisia, kielitaitoisia ihmisiä tarvitaan puhelintulkeiksi.

Klinikalla työskentelevien vapaaehtoisten lääkäreiden täytyy olla Suomessa laillistettuja lääkäreitä, sillä työnantajaa, joka ottaisi työnantajavastuun, ei ole.

Taustoja ei kysellä

Suomessa terveyskeskusten palvelut kuuluvat kuntalaisille. Päivystykseen voi hätätilanteessa mennä kuka vain, mutta paperittomalle sieltä tulee 167 euron lasku.

- Sellaisia rahoja ei paperittomilla ole. Jos he eivät pysty maksamaan, tappio jää sairaalalle. Käytännössä tällaiset kulut kasautuvat pääkaupunkiseudun kunnille, koska täällä paperittomia on eniten. Olisi parempi, että kulut maksaisi valtio.

Monet paperittomat siirtolaiset eivät edes uskaltaisi käyttää julkisia palveluita.

- Tiedetään, että synnyttäjästä on joskus ilmoitettu poliisille. Siinä ilmoittaja on rikkonut vaitiolovelvollisuutensa, mutta kenellepä paperiton valittaisi, Tuomola sanoo.

Klinikalla ei kysellä ihmisten taustoja. Ovelta ei käännytetä myöskään suomalaisia potilaita. Klinikalla käytetään Suomen lakien ja asetusten mukaista sairauskertomusjärjestelmää, mutta potilaan itsestään antamia tietoja ei yritetä tarkistaa. Potilastietokantoihin potilaat kirjataan pysyvällä nimimerkillä.

Klinikka on salainen, vaikka toiminta on täysin laillista. Klinikan sijainti kerrotaan vain toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille ja tietenkin potilaille. On tärkeää, että henkilökunta ja potilaat eivät joudu pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

Myös poliisin kanssa pyritään saamaan aikaan herrasmiessopimus, ettei poliisi yrittäisi aktiivisesti ottaa klinikalla käyviä paperittomia kiinni.

Keskustelukin auttaa

Paperittomien siirtolaisten hoidosta on Suomessa kokemusta esimerkiksi Pro-tukipisteellä, joka ajaa seksityötä tekevien oikeuksia. Heidän kokemustensa perusteella on arvioitu paperittomien siirtolaisten hoidontarpeita. Oletetaan, että erilaiset tulehdukset ja iho-ongelmat ovat tyypillisiä vaivoja. Myös psykosomaattiset vaivat lienevät tavallisia.

- Niihin on tarjota keskusteluapua. Moni vaiva hoituu silläkin, Tuomola arvioi.

Klinikalta saa myös lääkkeet, mikäli niitä klinikan varastoissa on. Paperittomat eivät saa Kela-korvauksia ja niinpä lääkkeet tulisivat heille kalliiksi.

Klinikalla on tarkoitus pitää tavallisimpia lääkkeitä: ainakin yleisimpiä antibiootteja, lääkerasvoja ja särkylääkkeitä. Lääketehtailta toivotaan lahjoituksia.

Jos potilaalla on vakavampia vaivoja, salaisen klinikan lääkäreillä on vain vähän keinoja.

- Henkeä uhkaavissa tilanteissa potilaan voi lähettää sairaalaan. Muuten ei ole paljon vaihtoehtoja, Tuomola sanoo.

Jatkossa salaisen klinikan asiakkaille on tarkoitus saada apua myös sosiaalityöntekijältä, psykologilta ja juristilta.

Tuberkuloosi kroonistui

Ecuadorilainen siivooja Clara Perez sairastui Amsterdamissa, muttei kiinnijäämisen ja karkotuksen pelossa uskaltautunut hakeutua lääkäriin. Parin kuukauden jälkeen ystävät veivät tuskaisen naisen väkisin sairaalan ensiapuun. Lääkäri totesi Claran sairastuneen Euroopasta jo lähes kadonneeseen tuberkuloosiin. Sairaus oli ehtinyt kroonistua.

- En ehkä koskaan palaudu työkuntoon. Hengittäminen on vieläkin vaikeaa, Clara Perez kertoo kaksi vuotta tuberkuloosiin sairastumisen jälkeen.

Hollannin maahanmuuttovirasto myönsi hänelle väliaikaisen oleskeluluvan ja korvaa nyt Claralle tämän tarvitseman lääkityksen. Jos Clara olisi saanut ajoissa hoitoa, hän olisi voinut työskennellä Hollannissa vuosikymmeniä.

Kuva ja Perezin tarina ovat Katja Tähjän ja Kaisa Viitasen kirjasta Paperittomat (HS Kirjat, 2010). Viitanen ja Tähjä kiersivät puolentoista vuoden ajan seitsemässä Euroopan maassa tutustumassa ilman oleskelulupaa eläviin siirtolaisiin.

Keitä paperittomat ovat?

Paperittomia siirtolaisia ovat väärennetyillä matkustusasiakirjoilla tai kokonaan ilman passia maahan saapuneet henkilöt. Paperittomia ovat myös ne, jotka ovat saapuneet laillisesti, mutta jääneet maahan viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua.

Paperittomien määrää Suomessa ei tiedetä. Poliisin arviot liikkuvat satojen ja tuhansien välillä. Myös tilapäisellä oleskeluluvalla turvapaikkapäätöstä odottavat ovat vailla perusterveydenhuoltoa. Heillä on kuitenkin oikeus kiireelliseen hoitoon.

EU-maistakin tulee ihmisiä, joiden henkilöpaperit eivät ole kunnossa.

- Monet Romanian romanit eivät ole kirjoilla kotimaassaankaan, eikä heillä ole siten eurooppalaista sairausvakuutuskorttia. Täällä on myös esimerkiksi virolaisia, jotka ovat Suomessa vaikkapa paossa huumevelkoja, Tuomola kertoo.

Maailman lääkäriliitto WMA linjasi viime syksynä, että ihmisoikeuksien ja lääkärinetiikan mukaisesti kaikkien ihmisten pitää olla tasavertaisia. Hoidon perusteena tulee olla yksinomaan lääketieteellinen tarve. WMA painottaa, että hallituksilla ei ole oikeutta estää lääkäreitä tekemästä velvollisuuttaan.

Lääkärin on pohdittava omaa etiikkaansa

LKT Minna Nikula pitää Pro-tukipisteessä vastaanottoa kerran viikossa. Seksityöntekijöiden oikeuksia ajavan Pro-tukipisteen asiakkaista osa on paperittomia. Hoito on anonyymiä eli asiakkaiden ei tarvitse kertoa nimeään tai näyttää papereitaan muutoin kuin lähetteeseen tai reseptiin. Lääkärinä Nikula kuitenkin vastaa antamastaan hoidosta Suomen lain mukaan.

- Tässä liikutaan harmaalla alueella. Lääkärin on pohdittava omaa etiikkaansa ja moraaliaan. Anonymiteetti madaltaa kynnystä hakeutua palvelujen piiriin. Toisaalta anonyymejä potilaita hoitava lääkäri ottaa riskin saada vaikkapa Valviran huomautuksen puutteellisista potilasasiakirjamerkinnöistä. Sen kanssa pitää vain itse olla sinut.

Pro-tukipisteessäkään lääkäri ei aina voi lähettää paperitonta asiakasta erikoissairaanhoitoon, vaikka tarve vaatisi. Nikula huomauttaa, että erityisesti infektiotautien kohdalla olisi kaikkien etu - ja myös kustannustehokasta - että kaikki potilaat hoidettaisiin yhtä lailla.

- Esimerkiksi tuberkuloosia sairastava tulisi hoitaa sekä asiakkaan itsensä että yleisen tartuntavaaran vuoksi.

Nikula voi neuvotella Helsingin kaupungin kanssa jatkohoidosta tällaisissa tilanteissa. Mitään yhtenäistä ohjeistusta ei kuitenkaan ole, vaan lääkäri joutuu selvittämään tilanteen jokaisen potilaan kohdalla erikseen.

Nikulan mukaan kaikkein olennaisinta paperittomille asiakkaille olisi mahdollisuus saada arvio sairauden vakavuudesta.

- On todella tärkeää, että lääkäri arvioi yhdessä asiakkaan kanssa onko kysymyksessä kiireellinen tilanne ja mitä vaihtoehtoja potilaalla on.

Yhteys salaiseen klinikkaan: paperittomienhoito@gmail.com