- Breikkaus, skeittaus ja muut ns. elämäntapalajit ovat merkittävä osa nuorison liikuntaa, muistuttaa terveystieteiden maisteri, tutkija Jussi Konttinen Työterveyslaitokselta.

Nuorten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi pitäisikin hänen mielestään ottaa huomioon myös tällaisia lajeja harrastavien nuorten tarpeet. Kaikkia nuoria ei saada samaan muottiin, kuten urheiluseuroihin.

- Keskeisintä elämäntapalajien tukemisessa on varmaankin sallivuus, arvelee UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholm.

Jussi Konttinen tarkasteli valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä ns. elämäntapalajeja, urheiluseuratoiminnan ja kilpaurheilun rinnalle syntyneitä vaihtoehtoisia tapoja harrastaa liikuntaa. Breikkauksen ja skeittauksen lisäksi Konttinen laskee elämäntapalajeihin mm. lumilautailun ja parkourin, jossa haetaan uusia tapoja liikkua kaupunkiympäristössä epätavallisia reittejä käyttäen esimerkiksi kiipeilemällä ja hyppimällä.

Konttisen mukaan elämäntapalajeille on tyypillistä kokonaisvaltaisuus: laji ei ole pelkkä harrastus vaan jopa keino rakentaa omaa identiteettiä. Lajit ovat kiinteä osa nuorisokulttuuria tai tiettyä alakulttuuria, ja harrastus on nuorten itsensä järjestämää.

Skeittari ei miellä harrastavansa liikuntaa

- Nämä lajit vetoavat perinteistä urheiluseuratoimintaa vierastaviin nuoriin, ja niiden harrastajat haluavatkin usein tehdä pesäeroa urheilumaailmaan, jota he pitävät liian tiukkapipoisena. Elämäntapalajeissa halutaan korostaa hauskanpitoa ja yhteisöllisyyttä kilpailullisuuden sijasta. Tosin breikkauksessa kilpailullisuus on aivan keskeistä, Konttinen sanoo.

Monia elämäntapalajeja eivät miellä liikunnaksi sen enempää lajien harrastajat kuin ulkopuolisetkaan.

- Ei skeittari lähde liikuntaa harrastamaan, vaan skeittaamaan. Breikkarit taas haluavat nähdä lajinsa ennemmin taidemuotona kuin urheilulajina, Konttinen sanoo.

Selkeä asema liikuntana on vain lumilautailulla.

Hyviä terveysliikuntalajeja

Silti elämäntapalajit ovat Fogelholmin mukaan hyviä terveysliikuntalajeja, joilla on erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä vahvistavia vaikutuksia, mutta useimmiten melko vähän aerobisia vaikutuksia.

Fogelholm pitää breikkauksen ja skeittauksen etuina niiden vahvaa yhteisöllisyyttä, mutta toivoisi niiden antavan kipinän muihinkin lajeihin sen jälkeen, kun harrastus on päättynyt, yleensä melko nuorella iällä.

Jussi Konttinen on harrastanut breikkausta kymmenkunta vuotta ja tehnyt siitä gradunsa Kuopion yliopiston fysiologian laitokselle.

- Breikkaus vaatii monipuolisia voimantuotto-ominaisuuksia, erinomaista liikkuvuutta ja hyvää anaerobista kestävyyttä. Tyypillisessä kilpailutilanteessa keskimäärin puolen minuutin maksimisuoritukset seuraavat toisiaan lyhyin palautusajoin. Breikissä suorituksen rasittavuutta ei kuitenkaan ole tapana näyttää.

Ainakin Suomessa näiden lajien fysiologisten vaikutusten tutkimus on Konttisen mukaan kuitenkin harmillisen vähäistä.