Väitöstutkimuksen mukaan heikko kielellinen kognitiivinen kehitys saattaa olla merkki suurentuneesta päihdeongelmien riskistä.

Väitöstutkimuksen mukaan heikko kielellinen kognitiivinen kehitys saattaa olla merkki suurentuneesta päihdeongelmien riskistä.

Antti Latvala löysi väitöstutkimuksessaan yhteisiä perintötekijöitä, jotka lisäävät sekä alkoholiongelmien että muita heikomman kielellisen kyvykkyyden riskiä. Suomalaisia väestöpohjaisia aineistoja käyttäneessä tutkimuksessa havaittiin, että alkoholin ja muiden päihteiden käytön häiriöihin liittyy nuorilla aikuisilla verrokkiväestöä heikompi kielellinen kyvykkyys sekä tiedonkäsittelyn hitautta. Kaksostutkimuksella saatiin näyttöä siitä, että perimä vaikuttaa vahvasti sekä kielelliseen kyvykkyyteen että alkoholiriippuvuuden riskiin.

Latvala havaitsi tutkimuksessaan, että päihdehäiriöt, varsinkin alkoholin väärinkäyttö ja alkoholiriippuvuus, ovat suomalaisilla nuorilla aikuisilla yleisiä. Noin 14 prosentilla 21–35-vuotiaista on ollut alkoholin tai jonkin laittoman päihteen käytön häiriö elämänsä aikana. Geneettiset tekijät selittävät tutkimuksessa noin puolet yksilöiden välisestä vaihtelusta alkoholiongelmien riskissä ja noin 70 prosenttia vaihtelusta kielellisessä kyvykkyydessä.

Latvala havaitsi myös, että päihdeongelmista kärsivillä on verrokkiväestöä matalampi koulutustaso ja että geneettiset tekijät vaikuttavat myös koulutustason ja alkoholiongelmien yhteyteen. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen, sillä tutkimuksessa kävi ilmi, että perimän ja ympäristötekijöiden merkitys alkoholiongelmien taustalla on erilainen koulutustasosta riippuen. Matalammin koulutetuilla nuorilla aikuisilla ympäristötekijöiden vaikutus alkoholiongelmien kehittymiseen oli suurempi, kun taas korkeammin koulutetuilla perintötekijöiden rooli oli tärkeämpi. Tämä tulos saattaa Latvalan mukaan heijastella ympäristön, kuten sosiaalisten normien, erilaista vaikutusta päihdekäyttäytymiseen eri koulutustasoilla.

Latvalan tutkimustulokset viittaavat siihen, että heikompi kielellinen kognitiivinen kehitys saattaa olla merkki kohonneesta päihdenongelmien riskistä, mikä voi ilmetä myös koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksina. Tutkimuksen perusteella olisi tärkeätä kohdentaa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä erityisesti matalasti koulutettuihin nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

Antti Latvalan psykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 4.5.2011.

Kuva: Sebastian Corneanu/Pixmac