Suomalaisista lääkäreistä isolta osalta puuttuu EU:ssa pakollinen säteilysuojelun täydennyskoulutus.

Koulutuksen suorittaneista ei pidetä kirjaa, joten tarkkoja lukuja ei tiedä kukaan. Sekä TAYS:ssa että HUS:ssa osanotto työnantajan järjestämiin koulutuksiin on ollut laimeaa.

Koulutusta pitäisi saada jokaisen, joka lähettää potilaita röntgen- tai muihin säteilytutkimuksiin, on toimenpidevastuussa niistä tai tekee itse tutkimuksia.

- Sanoisin, että tutkimuksia tekevien ja toimenpidevastuussa olevien koulutukset ovat pääosin kunnossa. Kliinikoiden tilanne on varmasti toinen. Meillä ei kuitenkaan ole resursseja seurata yksittäisten lääkäreiden suorituksia, apulaisjohtaja Ritva Havukainen Säteilyturvakeskuksesta toteaa.

Hänen mukaansa aihe nousee usein esiin STUK:n terveydenhuollon yksiköihin tekemissä rutiinitarkastuksissa.

- Tällöinkin voimme ainoastaan antaa huomautuksen. Loppu jää palveluntuottajalle.

Saksassa ei ole vaihtoehtoja

Osassa EU-maista direktiiviin suhtaudutaan aivan toisenlaisella vakavuudella. Esimerkiksi Saksassa lääkäri menettää hyvin nopeasti oikeutensa lähettää potilaita röntgeniin, ellei takataskusta löydy todistusta ajantasaisesta koulutuksesta.

- Meillä Suomessa vastuu on jäänyt monin paikoin yksittäisten lääkäreiden harteille. Eivätkä kaikki välttämättä edelleenkään ole kuulleet määräyksestä, Ritva Havukainen sanoo.

Hän korostaa, ettei kyse suinkaan ole turhasta EU-byrokratiasta.

- Säteilytutkimusten tekniikka kehittyy niin huimaa vauhtia, että jokaisen kliinikon on syytä päivittää tietämyksensä säännöllisesti. Esimerkiksi TT-tutkimus ei saisi olla rutiinia. Sille tulisi harkita vaihtoehtoja, kun se diagnoosin teon kannalta on mahdollista. Näin säteilyaltistus jää dramaattisesti pienemmäksi.

- Koulutus kannattaisikin nähdä enemmän mahdollisuutena kuin rasitteena, Ritva Havukainen huomauttaa.

Meillä sanktiot puuttuvat

Pulma on tuttu esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

- Säteilynkäyttäjillä asia on kunnossa. Kliinikoilta sen sijaan uupuu sekä tietämystä velvoitteesta että halua osallistua koulutuksiin. Tarjoamme vuosittain toukokuussa koulutuspäivän, mutta osanotto on ollut laimeaa, radiologian vastuualuejohtaja

Seppo Soimakallio

Hänen mukaansa tilannetta ei valvota systemaattisesti. Puute paljastui säteilynkäytön kliinisessä auditoinnissa. Sen jälkeen on jaettu yhä enemmän infoa ja järjestetty kirurgeille ja lastenlääkäreille omaa koulutusta.

Minkäänlaisia sanktioita TAYS:illa ei silti ole käytössä niitä varten, jotka edelleen jättävät koulutuksen väliin.

HUS:n tilanne on hyvin samankaltainen. Koulutusta on tarjottu sekä luentoina että verkossa, mutta lähettävien lääkäreiden osallistuminen on ollut vähänlaista.

- Sanoisin silti, että ongelma on vielä suurempi perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa: periaatteessahan asia koskee jokaista Suomen lääkäriä. Moni kliinikko ei tätä ole tiedostanut, HUS-Röntgenin laatupäällikkö

Mirja Hirvonen-Kari