Lehti 25: Ajan­kohtai­sta 25/2011 vsk 66 s. 2084 - 2086

Silmät on siisti juttu

Viisi tuntia toukokuussa ehkä muutti Iiro Valtosen haaveen todellisuudeksi, mutta sitä emme vielä tiedä. Haavetta opiskelupaikasta lääkiksessä on jo testattu pettymyksellä.

Suvi Sariola

- Tiedän, että vanhemmat eivät ole aivopesseet minua, mutta kai heillä silti jokin vaikutus on, kun ovat alalla. Lääkärin ammatti oli jo valmiiksi läheisempi vaihtoehto, Iiro miettii.

Ajatus lääkäriksi ryhtymisestä alkoi itää Iiron mielessä yläasteella. Se oli luontevaa, koska isä on lääkäri, äiti osastonhoitaja ja suvussa moni muukin suuntautunut terveydenhuoltoon. Isän työstä on juteltu paljon.

Yhdeksännellä luokalla kuuluu tutustua työelämään TET-harjoittelussa, ja Iiro harjoitteli sairaalassa.

Lopullinen päätös pyrkiä lääketieteelliseen tiedekuntaan kypsyi lukiossa. Suunnitelmaa vauhditti isoveljen pääsy lääkikseen. Kotona keskustelu lääketieteestä tihentyi.

Vanhemmilta Iiro ajattelee myös saaneensa edes hivenen käsitystä siitä, minkälaista lääkärin työ on todellisuudessa.

- Mutta kyllä se täytyy itse kokea.

Kuopiossa hyvä meininki

Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeet pidettiin toukokuun lopussa. Takana valmennuskurssi ja laskematon määrä yksinäisiä tunteja Galenoksen ääressä - valtavasti työtä ja paineensietoa. Ja sitten viisi tuntia aikaa muuttaa haave todellisuudeksi.

Yliopiston valinnassa painoi vahvasti kuopiolaisten opiskelijapiirien "tosi hyvä meininki".

- Se on myös yhteisöllinen tiedekunta.

- Minulla ei ole sitä ongelmaa kuin joillakin muilla, että Kuopio on pieni paikka ja kaukana. Olen kotoisin Lohjalta, joten kaikki yliopistokaupungit ovat suuria siihen verrattuna. Kuopiolaisopiskelijat ovat myös lääkisläisistä tyytyväisimpiä kliiniseen opetukseen. Hyväksi lääkäriksi pystyy minusta kuitenkin valmistumaan jokaisesta yliopistosta.

Iiro pyrki lääkikseen ensimmäisen kerran jo vuosi sitten, mutta haave ei toteutunut.

- Se oli tietysti alussa pettymys, mutta harmistuksen pystyi prosessoimaan niin, että alkoi suunnitella seuraavaa kertaa. En lähde siitä, että pääsen heti. Täytyy aina pitää mielessä se mahdollisuus, ettei pääsekään.

Ensimmäinen yritys on analysoitu: lukusuunnitelma meni pieleen, tuli liian kiire. Silloin takana oli vuosi armeijassa, laskuvarjojääkärinä.

- Armeija on sellainen mielentyhjennyspaikka, että kaikki oli unohtunut. Koko syksy kului kemian ja fysiikan kertaamiseen.

- Viime vuonna hain Kuopioon siksi, että tiesin omat limittini. Nyt haluan nimenomaan sinne.

Muutenkin välivuosi paransi motivaatiota entisestään.

- Se ei tietysti edelleenkään merkitse sitä, että pääsee sisään, Iiro jarruttelee.

Varasuunnitelmiakin hänellä on. Iiro on kirjoilla Helsingin yliopiston kemian laitoksella, mutta ei näillä näkymin aio valmistua sieltä. Jos lääkiksen ovet eivät avautuisi monenkaan yrityksen jälkeen, vaihtoehtoja ovat Teknillinen korkeakoulu ja hammaslääkärikoulutus.

Lue myös

Haastavuus kiehtoo

Tahto lääkäriksi on kuitenkin kova. Päällimmäisenä on kiinnostus ihmisen terveyteen, mutta ammatissa on paljon muutakin, mitä Iiro toivoo työltään.

- Jotkut taudit vain ovat niin mielenkiintoisia. Minun päähän natsaa ajatus, että voisi paneutua ihmisten vaivoihin ja pystyisi parantamaan niitä.

Ammatin haastavuus ja vastuullisuuskin kiehtovat - työhön on suhtauduttava vakavasti.

- Siinä on myös työn iloa. Näkee, että työ kantaa hedelmää, jos potilaat tervehtyvät. Tuntuisi, että se on ammatti, jossa mielenkiinto pysyy yllä ja jota pystyisi tekemään koko työuran ajan. Helppo sanoa tässä vaiheessa, Iiro virnistää.

Ja jos haluaa erikoistua, vaihtoehtoja on niin paljon, että niistä uskoisi löytyvän itseä kiinnostavan.

- Työssä on mielekkyyttä, kun saa sellaisen jobin kuin haluaa.

Iiro on kuitenkin välttänyt miettimästä, mille erikoisalalle haluaisi.

- Ensin pitäisi päästä sisään! Mutta esimerkiksi silmät on siisti alue. Mieli kuitenkin ehtii muuttua monta kertaa opiskelujen aikana, kun näkee todellisuuden ja alat, joita käydään lävitse.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030