Sinikka Mönkäre: Lääkkeiden hintaan vaikuttavat tekijät pöydälle uudelleen

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre aikoo nostaa pöydälle kaikki lääkkeen hintaan vaikuttavat tekijät samalla tavalla kuin tehtiin viime vuosikymmenellä. Lääkekorvauksista ja lääkejakelusta vastuussa oleva ministeri on pyytänyt kokonaisselvityksen tuolloin tehdyistä ehdotuksista ja ratkaisuista.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen toiseksi kokenein ministeri, muutamaa kuukautta enemmän ministerikokemusta on vain ympäristöministeri Jan-Erik Enestamilla. Mönkäre oli sosiaali- ja terveysministerinä jo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa 1995-1999, jossa hänelle kuuluivat myös asuntoasiat ympäristöministeriöstä. Lipposen toisessa hallituksessa Mönkäre oli vajaan vuoden työministerinä ja loppukauden kauppa- ja teollisuusministerinä. Sosialidemokraattien kansanedustajana hän on ollut kaikkiaan 12 vuotta.

Sinikka Mönkäreen ja perusturvaministeri Liisa Hyssälän työnjaossa Mönkäreelle kuuluvat esimerkiksi sosiaaliturvan rahoitus, sairausvakuutuskorvaukset, lääkekorvaukset ja lääkejakelu, yksityisvakuutus, työsuojelu ja tasa-arvo.

MIKÄ JÄI TOTEUTUMATTA?

Lääkeasioissa on tapahtunut ja paraikaa tapahtumassa suuria muutoksia. Lääkevaihto alkoi huhtikuun alussa ja vastikään jätti ehdotuksensa lääkekorvaustyöryhmä, joka työsti eteenpäin selvitysmies Pauli Ylitalon ehdotuksia sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmän muutoksiksi.

Muutokset tuskin kuitenkaan jäävät siihen, sillä Mönkäre haluaa ottaa lääkekustannukset tarkempaan tarkasteluun.

- Minulle ei riitä pelkästään lääkekorvausjärjestelmän uudistuksen selvittely, kun puhutaan lääkkeiden hinnoista ja Kelan korvausmenoista. Haluan ottaa pöydälle kaikki lääkkeen hintaan vaikuttavat tekijät, niin kuin tehtiin 1990-luvun loppupuolella, hän sanoo.

Keinoja lääkekustannusten hillitsemiseksi selvitti tuolloin laajasti esimerkiksi Lääkekustannustyöryhmä.

- Olen pyytänyt kokonaisselvityksen, mitä silloin tehtiin, mitkä sen aikaisista ehdotuksista toteutuivat ja mitkä jäivät toteutumatta.

Mönkäreen mukaan huomiota kiinnitetään nyt mm. lääkkeen vähittäismyyntihinnan määräävään lääketaksaan, lääkärien koulutukseen ja siihen, miten asiakas itse voi vaikuttaa lääkekustannuksiin.

EHDOTUSTEN TAVOITE OIKEA

Huhtikuussa loppuraporttinsa jättäneen Lääkekorvaustyöryhmän ehdotuksen mukaan lääkkeiden nykyiset sadan prosentin ja 75 prosentin erityiskorvausluokat korvattaisiin yhdellä 90 prosentin erityiskorvausluokalla. Peruskorvaus lääkärin määräämistä lääkkeistä olisi 50 prosenttia. Ministeriössä työryhmän ehdotuksia on jo ryhdytty käsittelemään.

Mönkäre pitää ehdotusten tavoitetta oikeana: erityiskorvattavien lääkkeiden määrä vähenisi nykyisestä ja peruskorvattavien määrä lisääntyisi.

- Erityiskorvattavuuden nykyisen määritelmän mukaan viidesosa suomalaisista olisi erityisen sairaita, eikä se vastaa todellista kliinistä tilannetta maassa, hän huomauttaa.

- Uudistuksen yksityiskohdista kenenkään ei pidä huolestua. Asiaa täytyy pohtia nyt siitäkin näkökulmasta, että tulevaisuudessa meillä on myös sellaisia lääkkeitä, joilla pystytään sairauden alkuvaiheessa ehkä kokonaan poistamaan lääkkeen myöhempi tarve. Esimerkiksi riittävän varhaisessa vaiheessa käytetty inhaloitava steroidi saattaa kokonaan estää astman puhkeamisen lapselle ja säästää potilaan pitkältä sairaudelta ja yhteiskunnan suurilta kuluilta.

- Aluksi tällaiset lääkkeet saattavat olla tavattoman kalliita. On suuri haaste sekä korvausjärjestelmälle että erikoislääkäreille, että nämä lääkkeet tunnistetaan ja syntyy yhteinen näkemys siitä, milloin ne kannattaa korvata, hän sanoo.

LÄÄKEVAIHDOSTA JO ISO SÄÄSTÖ

Mönkäre on tyytyväinen huhtikuun alussa alkaneen lääkevaihdon tuloksiin. Kelan ensimmäisten laskelmien mukaan sairausvakuutuksen korvausmenoissa säästettiin ensimmäisen kuukauden aikana kolme miljoonaa euroa, kun säästöksi lasketaan sekä lääkevaihto apteekeissa että lääkkeiden halpeneminen lääkevaihdosta johtuvan hintakilpailun takia.

- Isoja summiahan nämä ovat. Olen tehnyt kahdeksan valtion budjettia ja yhdeksättä teen nyt. Kun siinä yöllä on riidelty jostain sairausvakuutusjärjestelmän kuudesta miljoonasta markasta eli miljoonasta eurosta, niin tässä onkin nyt yhtäkkiä säästöä kolme miljoonaa euroa, hän rinnastaa.

Substituutiojärjestelmän teknistä toteutusta Mönkäre pitää vielä liian monimuotoisena hintaputkineen kaikkineen.

- Järjestelmässä on hiomisen tarvetta ja sitä hiotaankin koko ajan, mutta systeemi on osoittanut toimivuutensa ja säästövaikutuksensa. Lisäksi on tietysti tärkeää katsoa, ettei asiakkaille, esimerkiksi vanhuksille, tule ongelmia.

- Geneerisessä substituutiossa on näkynyt, miten paljon löysää lääkkeiden hinnoissa tuli esille, kun vain lähdettiin rohkeasti tekemään Lääkäriliitonkin kovasti kritisoima muutos. Tällaisia poliitikko vain joutuu joskus tekemään, kun rahojen pitää riittää, Mönkäre huomauttaa.

KELA-KORVAUKSET KESKUSTELUUN

Sinikka Mönkäre on suhtautunut varsin kriittisesti yksityisen tutkimuksen ja hoidon sairausvakuutuskorvauksiin, joiden hän on katsonut helpottavan yksityisten palvelujen myyntiä ja siten vääristävän yksityisen ja julkisen terveydenhuollon kilpailuasetelmaa.

Mönkäre ei kuitenkaan lähde ennakoimaan, mitä sairausvakuutuskorvauksille tällä hallituskaudella tapahtuu.

- Sairausvakuutuksessa on ongelmana esimerkiksi se, että taksat ovat nousseet niin korkeiksi, että resurssit eivät ole riittäneet korvausprosentin nostamiseen, hän huomauttaa ja muistuttaa laboratoriotutkimusten sairausvakuutuskorvausten pohjana olevien taksojen alentamisesta viime vuonna.

- Tämä sama keskustelu pitää nyt käydä kaikista Kela-korvauksista: onko hinnan nostaminen ollut aina perusteltua. Vastaavasti voisi kysyä, alenevatko hammaslääkärinpalkkiot nyt, kun niistä saa Kela-korvauksen.

MILLÄ PALVELUT PELASTETAAN?

Itselleen tärkeimpänä kysymyksenä Mönkäre kuitenkin nostaa esiin työhyvinvoinnin ja erityisesti terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin.

- Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on se suuri linja, jolla tämän maan hyvinvointipalvelut pelastetaan. Minulle kuuluu ministerinä työsuojelu, ja aion panostaa kaiken mahdollisen työhyvinvoinnin parantamiseen, hän sanoo

- Nuoret terveyskeskuslääkärit ovat selkeästi kertoneet, mikä heidän ongelmansa on: heillä on liikaa työtä ja liikaa paperityötä, heiltä puuttuu vanhemman kollegan tuki, he eivät pääse koulutukseen eivätkä voi viettää lomia. Joissain kunnissa tilanne on ymmärretty ja tehty hyviä kokeiluja, miten työympäristön viihtyvyysongelmia voidaan korjata. Hyvät menettelytavat pitää nyt monistaa koko maahan.

Työhyvinvointiin liittyvät myös kiinteästi terveydenhuollon pätkätyöt.

- Tämän hallituksen tasa-arvo-ohjelma tulee olemaan politiikan teon välineenä. Olemme työministeri Tarja Filatovin kanssa sopineet, että pätkätyökysymys nostetaan aivan keskeiseksi. Ensin pitää selvittää oma pesä valtionhallinnossa ja sitten meille kuuluu vastuu siitä, että terveydenhuollossa on tekijöitä tulevaisuudessakin. Kuntien on ymmärrettävä tämä asia.

- Kansallisessa terveysohjelmassa edellytetään rakennemuutoksia kunnille annettavan lisärahan vastineeksi. Kuntia voitaisiinkin esimerkiksi pyytää osoittamaan, paljonko pätkätyösuhteita ne ovat muuttaneet pysyviksi työsuhteiksi, hän sanoo.