Kasvuiän ruokavaliolla on vaikutusta ykköstyypin diabeteksen kehitykseen - ainakin hiirikokeissa.

FM Catharina Alamin Turun yliopistossa 17. kesäkuuta tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tutkittin ruokavalion ja mikrobiston vaikutusta paksusuolen ja vatsaontelon immuunisolujen säätelyyn ja diabeteksen kehitykseen diabetesalttiissa, non-obese diabetic (NOD) -hiirissä.

Ravinto vaikuttaa suoliston mikroflooraan, millä puolestaan on vaikutus suolen immuunitasapainoon. Tiedetään että diabeteksen voi ehkäistä NOD-hiirimallissa ruokavaliota muuttamalla. Tarkkaa tietoa siitä, miten ruokavalio ja mikrobisto vaikuttavat suoliston immunisäätelyyn ja miten nämä puolestaan altistavat diabetekselle ei vielä ole.

Alamin väitöskirjassa osoitettiin että tavanomaisella rehulla kasvatetuilla NOD-hiirillä on lieviä paksusuolen tulehduksen oireita. Lisäksi vatsaontelon immuunisolujen aktivaatio ja soluliikenne on näissä hiirissä tavallista korkeammalla tasolla. Kaikki nämä poikkeavuudet hävisivät kun hiiret kasvatettiin diabetestä ehkäisevällä soijapohjaisella ruokavaliolla vieroitusiästä lähtien. Ruokavaliomuutos muutti olennaisesti suolen mikroflooraa ja vähensi hiirten sairastumisa diabetekseen 75% :sta noin 20%:iin.

Alamin tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ruokavaliolla ja mikrobisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus paksusuolen immuunisäätelyyn ja vatsaontelon B-solujen aktivaatioon ja myöskin diabeteksen kehitykseen NOD-hiirissä.

Ykköstyypin diabeteksen esiintyvyys on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Taudin esiintyvyys on sitä paitsi noussut rajusti viimeisten vuosikymmenien aikana. Tyypin 1 diabeteksen (T1D) nopean yleistymisen syytä ei tarkalleen tiedetä,mutta sen uskotaan liittyvän ainakin osittain ravintotekijöihin ja suolen mikroflooraan.