Sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä kysymyksiä puntaroimaan on syntymässä uusi, yhteinen foorumi jo tämän vuoden aikana. ETENE:n eli valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan työ laajenee sosiaalihuoltoon.

Laajalla lausuntakierroksella käyneeseen lakiuudistukseen on kentällä suhtauduttu varsin myönteisesti, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä. Uudistuvaa eettistä keskustelufoorumia ei ole lähdetty kritisoimaan.

- Saaduissa lausunnoissa on puollettu esitystä. Yhteinen neuvottelukunta siis tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen eettisen arvopohjan vahvistamiseksi, toteaa neuvotteleva virkamies Päivi Kaartamo STM:stä.

Eduskunnan käsittelyyn lakiuudistus etenee kevätistuntokaudella.

Sosiaali- ja terveysministeriössä toimiva ETENE perustettiin, kun laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuonna 1998. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 18 jäsentä, joista kansanedustajia on neljä.

- Kyllä ETENE:ssä on usein käsitelty myös sosiaalihuollon eettisiä kysymyksiä. Vanhustyön lisäksi yhteisiä linjauksia on haettu myös moniin mielenterveyden, kuntoutuksen ja vammaistyön ajankohtaisiin eettisiin pulmiin, tietää lääketieteen etiikan dosentti, LT Ritva Halila.

Ritva Halila on toiminut ETENE:n pääsihteerinä sen perustamisesta lähtien. Nyt Halila on virkavapaalla STM:stä ja työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa. ETENE:en hän palaa kesäkuun alussa.

Miten yleistä on maailmalla, että sosiaali- ja terveysalan etiikkaa mietitään saman pöydän ääressä?

- Vastaavaa keskustelufoorumia ei muualla tietääkseni ole. Lääketieteen etiikan juuret ovat hyvin syvällä, kansalliset sosiaalihuollon foorumit odottavat usein vielä perustajaansa.

Etenen asiantuntijoiden kokoonpanossa on osattu seurata ajan henkeä, sillä sosiaalipuolen osaamista on jo vahvistettu. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vuoteen 2010 sosiaalipolitiikan dosentti, VTT Markku Lehto. Lakiuudistuksen myötä foorumi kasvaa kahdella sosiaalitieteilijällä.

Uudistuvan Etenen siipien suojiin on myös suunniteltu useita jaostoja. Ritva Halilan mielestä on tärkeää, että uudet jaostot saavat alusta pitäen vankan ja itsenäisen aseman.

- Pienemmät työryhmät voivat tarvittaessa syventyä pelkästään sosiaali- tai terveysalaan liittyviin eettisiin kysymyksiin.

Uudistuksella ei toistaiseksi muuteta neuvottelukunnan lääketieteellisen tutkimuseettisen jaoston asemaa.

Ritva Halila katsoo, että neuvottelukunnan uudistumiseen liittyy myös käytännön haasteita.

- Puheenjohtajalta vaatii yhä enemmän taitoa saada keskustelut ja asiat etenemään.