2000-luvun internetin tähän asti kuumin termi "sosiaalinen media" tulee pikkuhiljaa lähelle myös lääkäreitä. Netissä on lukuisia palveluita, joita tarjotaan lääkäreille keskinäiseen verkostoitumiseen, tiedonjakoon ja jopa rahan ansaitsemiseen.

Erityisesti Yhdysvalloissa toimiville lääkäreille löytyy monia yhteisösivustoja, kuten Ozmosis ja Sermo, joista jälkimmäisessä voi tienatakin: Yhteisölle erityisen hyödylliseksi äänestetystä tekstistä maksetaan 100 dollaria. Yhteisöön kuuluu lääkäreiden lisäksi alan yrityksiä ja sijoitusrahastoja.

Kansainvälisiä verkostoja luodaan muun muassa BMJ Groupin ylläpitämässä Doc2doc:ssa. Suuri osa sen toiminnoista on avoimia kaikille rekisteröityneille, tosin pyrkimys on saada käyttäjiksi paljon terveydenhuollon ammattilaisia. Kliiniseen työhön liittyville keskustelupalstoille on pääsy vain lääkäreillä.

Kaikki lääkäreiden keskinäiseen yhteydenpitoon tarkoitetut palvelut kertovat varmistavansa jokaisen käyttäjän lääkäriyden. Sivustoilla voi jakaa näkemyksiä hoitotoimenpiteistä, mutta vastuun painotetaan olevan lukijalla.

Doc2doc-palveluun on rekisteröitynyt hieman yli 2 000 käyttäjää, joista iso osa Englannista. Suomalaisia käyttäjiä sivustolla on parisenkymmentä, mutta erityisen aktiivisina kommentoijina maanmiehiä ei näy. Selitys lienee universaalia laatua: ajan puute.

Lisäksi erilaisten nettipalveluiden tuomaa arvoa on vaikea mitata, joten innostus niiden käyttöön ei ole siksikään kovin suurta, arvellaan.

Online-kirurgiaa mikroblogissa

Lääkeyhtiöt ja terveydenhuollon organisaatiot esiintyvät sosiaalisissa medioissa markkinointisyistä. Yritysten edustajat kirjoittavat blogeja, osallistuvat 140 merkin pituisiin mikrobloggauksiin Twitter-sivustolla, näkyvät Facebookissa ja YouTubessa. Sanoma on yleensä suunnattu kuluttajille, mutta esimerkiksi Henry Fordin sairaalasta Michiganista kirurgien reaaliajassa twitteröimä munuaissyöpäleikkaus veti ruudun äärelle myös kollegoja ja opiskelijoita.

Lääkärit harvoin näkyvät kaikille avoimissa sosiaalisissa medioissa ammattinsa edustajina, lukuunottamatta palveluita kuten LinkedIn, jossa eri alojen asiantuntijat verkostoituvat työn merkeissä.

Sosiaalisessa mediassa uskotaan olevan potentiaalia vahvistamaan lääkäri-potilassuhdetta. Esimerkiksi vertaistukiryhmien keskusteluun osallistuvien lääkäreiden painotetaan saavan yhdellä kommenttitekstillä lukuisia kiinnostuneita kuulijoita. Lääkäreitä kaivataan myös tasapainottamaan lääketeollisuuden näkemyksiä. Varjopuoli on se, että liian läheinen yhteys potilaan ja lääkärin välillä saattaa haitata hoitosuhdetta.

Näkyminen sosiaalisessa mediassa kannattaa rajata ammatilliseen näkyvyyteen. Asiaan perehtyneet amerikkalaiset lakimiehet painottavat, että kun jotain on julkaissut netissä, se ei enää ole yksityisomaisuutta. Julkaistu ja sittemmin poistettu teksti, kuva tai video saattaa nousta esiin vuosienkin päästä. Anonyymiydestä huolimatta henkilö tai yritys on usein tunnistettavissa. Lisäksi kommenteissa on hyvä mainita, jos ja kun teksti edustaa henkilökohtaista näkemystä, sekä muistuttaa tärkeydestä tavata lääkäreitä myös reaalimaailman vastaanotoilla.

www.ozmosis.com

www.sermo.com

www.doc2doc.bmj.com