Antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit on pystyttävä pitämään kurissa, sillä vaihtoehtona on painajainen, painottavat asiantuntijat. Professori Pentti Huovisen mukaan tarvitsemme aivan uudenlaisia mikrobilääkkeitä.

Antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit on pystyttävä pitämään kurissa, sillä vaihtoehtona on painajainen, painottavat asiantuntijat. Professori Pentti Huovisen mukaan tarvitsemme aivan uudenlaisia mikrobilääkkeitä.

Mikrobien lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää niin ­pelottavaa vauhtia, että WHO:n pääjohtaja Margaret Chan julisti huhtikuussa maailman keikkuvan post-antibioottisen aikakauden reunalla.

– Tavallisiin infektioihin ei pian enää ole hoitoa, ja ne tappavat taas holtitta, hän muotoili tiedotteessaan.

Vaikka pahin tilanne on toistaiseksi muualla kuin Suomessa, pulmallisimmatkin mikrobit ovat jo rantautuneet maahamme. Esimerkiksi moniresistenttejä ESBL-bakteereja löytyi viime vuonna yli 2 500 henkilöltä. Kymmeniltä potilailta eristettiin sellaisia resistenttejä bakteereita, joihin ei ole hoitoa lainkaan tai ­joiden nujertamisessa joudutaan turvautumaan vanhoihin ja toksisiin lääkkeisiin.

– Ongelma versoo meilläkin, bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta vahvistaa.

Tappava tuliainen

Tunnistetut resistentit bakteerit ovat ­tähän ­asti saapuneet Suomeen ulko­maisissa sairaaloissa hoidettujen henkilöiden mukana.

– Painajainen on se, että tällainen ­resistentti tuliainen leviää ja aiheuttaa infektioita, joihin meillä ei ole hoitoa, ja potilaita kuolee, infektiosairauksien ­erikoislääkäri Katariina Kainulainen HYKSistä sanoo.

Uusia antibiootteja ei tähän hätään ole luvassa.

– Antibioottien kehitys vie yli kymmenen vuotta ja maksaa satoja miljoonia euroja, mikä ei houkuta lääketeollisuutta, Pentti Huovinen selittää.

Hänen mukaansa nykyisenkaltaiset antibiootit ovat joka tapauksessa tulossa tiensä päähän, koska ne tappavat tarpeellisiakin bakteereja ja sotkevat elimistön normaalin bakteeriston jopa vuosikausiksi. Bakteeriston on todettu kytkeytyvän niin immuunipuolustukseen kuin lihavuuteen ja diabetekseen. Tuoreimpien tulosten mukaan suolistobakteereilla on yhteys myös aivojen toimintaan.

– Tarvitsemme siis aivan uudenlaisia mikrobilääkkeitä, Huovinen sanoo.

Säästäminen tulee kalliiksi

Toistaiseksi mikrobiongelma on pidettävä aisoissa vanhoin konstein.

– Kaikkien potilaiden kanssa työskentelevien täytyy poikkeuksetta muistaa huolehtia käsihygieniasta, Katariina Kainulainen sanoo.

Niin Kainulaisen kuin Huovisenkin mukaan on erittäin likinäköistä tinkiä koulutetusta terveydenhoitohenkilökunnasta ja laitoshuoltajista.

– Eikä tiloista voi nipistää. Päinvastoin pitää rakentaa yhden hengen potilashuoneita omine vessoineen, molemmat painottavat.

– Näissä asioissa säästäminen nyt maksaa jatkossa ihmishenkiä, Kainulainen alleviivaa. Resistenssin suitsiminen vaatii myös hoitoihin harkintaa.

– Meidän tulee kaikin tavoin välttää tarpeettomia antibioottikuureja, ja silloin kun kuuri tarvitaan, käyttää kapeakirjoisinta oikeaa antibioottia jokaisen potilaan kohdalla, Kainulainen sanoo.

Lue koko juttu perjantaina 6.5. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Kirsi Heikkinen
Kuva: Vesa-Matti Väärä