Tuoreen tutkimuksen tuloksilla on merkitystä uusien osteoporoosilääkkeiden kehityksessä.

Tuore väitöstutkimus kehitti uusia in vitro -toimintamalleja ihmisen luunsyöjäsolujen erilaistumisen ja toiminnan tutkimiseksi. Se tuotti samalla uutta tietoa sukupuolihormonien roolista luumassan ylläpidossa.

FM Michael Husheem havaitsi tutkimuksessaan, että testosteroni vaikuttaa suoraan luunsyöjäsolun eli osteoklastin kantasoluun. Estrogeeni taas vaikutti siihen osteoblastin eli luuta muodostavan solun kautta tuottamalla osteoprotegeriini-molekyyliä.

Molemmat sukupuolihormonit estivät luunsyöjäsolujen muodostusta. Vaikutukset välittyivät estrogeeni- ja androgeenireseptorien kautta. Husheemin tutkimuksen tuloksilla on merkitystä kehitettäessä uusia osteoporoosilääkkeitä.

Sukupuolihormonit ovat tärkeitä luumassan ylläpidossa, sillä ne pitävät luun hajoituksen ja muodostuksen tasapainossa luun uusiutumisessa. Jos sukupuolihormonien pitoisuudet jostakin syystä laskevat, seurauksena on lisääntynyt luun uusiutuminen. Tämä epätasapaino johtuu pääasiassa lisääntyneestä luunsyöjäsolujen muodostuksesta ja aktiivisuudesta.

Estrogeenien vajeen postmenopausaalisilla naisilla ja androgeenien vajeen vanhoilla miehillä on osoitettu liittyvän osteoporoosin eli luukadon syntyyn.

Selektiiviset estrogeenireseptorin säätelijät eli SERM-yhdisteet ovat osoittautuneet lupaaviksi hormonikorvaushoidon yhdisteiksi, koska niillä on vain vähän sivuvaikutuksia. Husheemin työ tarkasteli kolmen SERM-yhdisteen, raloksifeenin, tamoksifeenin ja ospemifeenin vaikutusta ihmisen luunsyöjäsoluihin.

Suorassa luunsyöjäsolujen muodostumiskokeessa tamoksifeeni esti niiden erilaistumista ja luun hajoitusta, kun taas raloksifeenillä ja ospemifeenillä ei ollut vaikutusta.

Anatomian alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa 25. lokakuuta.

Miia Soininen