Suomalainen bioaktiivinen lasi sai myyntiluvan Eurooppaan
Suomalainen soveltava perustutkimus kantaa hedelmää. Maanantaina julkistettiin kahden Turussa kehitetyn bioaktiivilasi-tuotteen saamat myyntiluvat Euroopan unionin alueelle.
Raemaista bioaktiivista lasimassaa käytetään otsaontelon alueen kroonisten tulehdusten hoitoon. Se vauhdittaa uuden luun kasvamista ja ylläpitää syntynyttä luukudosta. Bioaktiivisesta lasista kehitetty kiinteä silmäkuopan pohjalevy taas korvaa erilaisissa tapaturmissa vaurioituneen silmänpohjan.
Bioaktiivisen lasin etu muihin materiaaleihin verrattuna on sen tulehduksilta suojaava ominaisuus.
- Olemme Tyksissä täyttäneet tähän mennessä kuutisenkymmentä otsaonteloa biolasilla, eikä kertaakaan kalloa ole tarvinnut avata uudelleen tulehduksen takia, kertoo erikoislääkäri Matti Peltola. Hän on tehnyt otsaonteloleikkausia dosentti Kalle Aitasalon johdolla Tyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa.
Takana pitkä tutkimustyö
- Bioaktiivista lasia on Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tutkittu jo pari vuosikymmentä. Tuotteen ensimmäisiä kehittäjiä ovat Åbo Akademin epäorgaanisen kemian emeritusprofessori Kaj Karlsson ja yliopiston hammaslääketieteen laitoksen professori Antti Yli-Urpo.
- Parhaillaan lasille kehitellään yhä uusia kliinisiä käyttömahdollisuuksia. Periaatteessa bioaktiivinen lasi soveltuu hyvin moniin toimenpiteisiin, joissa luuta pitää korvata, toteaa hammaslääketieteen laitoksen johtaja, professori Pekka Vallittu.
Monitieteistä tutkimusta koordinoi Turun biomateriaalikeskus. Kun edettiin kaupallisiin sovellutuksiin, mukaan astui Turun tiedepuistossa toimiva Vivoxid Oy, jonka hallussa nyt saadut myyntiluvat ovat. Samanlainen toimintamalli akateemisen tutkimuksen ja kaupallisen kehitystoiminnan risteyskohtaan on toteutettu muun muassa Tampereella, jossa Linvatec Biomaterials kehittää ja markkinoi alun perin Helsingin yliopistossa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa kehiteltyjä biohajoavia implantteja.
Hankkeita ovat olleet tukemassa muun muassa Tekes, Sitra ja Suomen Akatemia.
- Soveltavan perustutkimuksen haasteita on löytää molempia osapuolia tyydyttävät yhteistyömuodot innovatiivisen teollisuuden kanssa, totesi Turun Biomateriaalipäivillä puhunut professori William Bonfield Cambridgen yliopistosta.
Elimistön korvaavien materiaalien tutkimustyö vie yhtä kauan aikaa kuin lääkkeiden kehittäminen, mutta kalliiden kolmannen faasin tutkimusten poisjäänti pienentää kuitenkin kustannuksia.
- Silti nämäkään tuotteet eivät synny vuodessa tai parissa, koska ensin on ratkaistava kehon hylkimisongelma, sitten seurattava materiaalin kestävyyttä. Tavoitteena ovat loppuelämän kestävät implantit paikoissa, joissa niiden pitääkin kestää ihmisikä, Bonfield painotti.
