Suomalaiselle kantasolututkimukselle laadittiin pelisäännöt
Voimassa oleva laki lääketieteellisestä tutkimuksesta on valmisteltu ja hyväksytty ennen kloonaus- ja kantasolutekniikoiden käyttöönoton yleistymistä. Laissa ei yksiselitteisesti säännellä kloonaamalla tuotettujen alkioiden käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa. Hedelmöityshoidoissa yli jääneitä alkoita saa lain mukaan käyttää tutkimukseen, mutta alkioiden tuottaminen yksinomaan tutkimustarkoituksiin on kielletty. Alkiotutkimukseen ei saa ryhtyä ilman sukusolujen luovuttajien tietoon perustuvaa kirjallista suostumusta.Helsingin Biomedicumissa äskettäin järjestetyssä keskustelufoorumissa kartoitettiin Suomessa tehtävää alkio- ja kantasolututkimusta. Tapahtumaan osallistui 120 alan tutkijaa ja toimijaa mm. yliopistoista, lapsettomuusklinikoilta ja sairaanhoitopiirien eettisistä toimikunnista, ja siellä laadittiin eettiset pelisäännöt suomalaiselle kantasolu- ja alkiotutkimukselle.
Julkilausuman tavoitteena on tuoda esiin tutkijoiden näkemykset ihmisen alkio- ja kantasolututkimuksen periaatteista, määritellä tutkimuksen rajat niiltä osin, mitä ei mainita Suomen laissa sekä käynnistää aiheesta julkinen keskustelu. Ihmisalkion tutkimus tulee suunnata niihin tutkimuksiin, joiden tavoitteina on lisätä tietoa alkion varhaisesta kehityksestä, kehittää sairauksien ja hedelmättömyyden hoitoja sekä selvittää tautien syntymekanismeja ja geneettistä taustaa.
Ihmisyksilön kloonaamista vastustetaan ja se pyritään estämään kaikin mahdollisin keinoin, koska ihmisen kloonaamiseen liittyy eettisiä ongelmia ja huomattavia sikiövaurioiden riskejä. Olemassa olevien ihmisalkion kantasolulinjojen ominaisuuksien kirjo ei ole riittävä, jonka vuoksi on tarpeen tehdä alkioista lisää kantasolulinjoja. Niitä kasvatetaan laboratorioissa soluviljelymaljoilla, ja niistä tuotetaan erilaistuneita soluja mm. solukorvaushoitoja varten.
Kantasolujen tärkeä odotettavissa oleva kliininen käyttöalue on solusiirteiden tekeminen vaurioituneiden tai tuhoutuneiden kudosten korvaamiseksi. Solusiirteiden hyljinnän välttämiseksi on kaksi mahdollisuutta: kudostyypiltään erilaisten kantasolulinjojen tekeminen ja tumansiirron tekniikka. Potilaan omien solujen kanssa identtisiä kantasoluja on todennäköisesti mahdollista tehdä siirtämällä potilaan erilaistuneen solun tuma tumattomaan munasoluun. Tumansiirrolla tehdyt kantasolut antavat mahdollisuuden estää solukorvaushoidossa käytettävien solujen hyljintä kehossa. Tuman siirtomenetelmä alkion kantasolulinjojen tekemiseksi tulisi sallia myös tulevaisuudessa. Julkilausumassa sanotaan myös, että allekirjoittajat ovat valmiita toimimaan yhteistyössä lainlaatijoiden kanssa alkio- ja kantasolututkimuksen jatkuvuuden takaamiseksi ja järkevien rajojen määrittelemiseksi.
Ulla Toikkanen
