Suomalaiset kokevat elämänlaatunsa hyväksi, kertoo Suomalaisten hyvinvointi 2010 –raportti. Terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvussa.

Suomalaiset kokevat elämänlaatunsa hyväksi, kertoo Suomalaisten hyvinvointi 2010 –raportti. Terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvussa.

Suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea myöhäiseen ikään saakka. Osalla menee kuitenkin heikosti. Elämänlaatua heikentävät työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus. Riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 % väestöstä.

Köyhyys on kasvanut ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perus- ja vähimmäisturvan varassa olevissa kotitalouksissa. Perusturvan varassa olevista työttömistä kotitalouksista yli 80 % elää alle suhteellisen köyhyysrajan. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet myös alle kouluikäisten lasten perheissä 2000-luvulla. Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 70-luvun alkupuolella.

Haja-asutusalueella asuvat kokevat raportin mukaan terveytensä muita huonommaksi. Kaupungeissa stressi on lisääntynyt. Alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa ovat kuitenkin pienempiä kuin perinteisten taloudellisten indikaattorien antama kuva kertoo.

Suomalaiset ovat melko tyytyväisiä sekä sosiaali- että terveysjärjestelmän toimintaan ja laatuun. Väestöstä noin puolet pitää sosiaaliturvan nykytasoa sopivana. Suomalaiset kannattavat hyvinvointipalvelujen kustantamista verovaroin ja sitä, että julkinen sektori vastaa niiden tuottamisesta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta palvelujen tuottamisessa pidetään tärkeänä.

THL:n raportissa on käytetty ensi kertaa Suomessa väestön tasolla WHO:n elämänlaadun mittareita. Raportissa tarkastellaan suomalaisten hyvinvointia kokonaisuutena, joka muodostuu terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun elämänlaadun vuorovaikutuksesta.