Haitissa työskentelevä Suomen Punaisen Ristin avustusryhmän lääkäri

Pentti Haatainen

epäilee, että Haitin koleraepidemiassa pahin on vielä edessä.

- Arvioni on, että pääkaupunkiin Port-au-Princeen tulee jonkinlainen räjähdys, joitakin satoja tuhansia kolerapotilaita. Toivottavasti olen väärässä.

Virallisten lukujen mukaan koleraan on sairastunut Haitissa tähän mennessä yli 18 000 ja kuollut yli 1 000 ihmistä. Haataisen mukaan todellisuudessa määrät ovat kuitenkin paljon suuremmat, noin nelinkertaiset.

Port-au-Princessä sairastuneita on satoja. Lisäksi lavantautipotilaita on nelisenkymmentä. Avustusjärjestöjen pahimpien ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulla voi olla vastaisuudessa jopa 600 000 koleratapausta.

Autoklinikat vievät apua perille

Haatainen vetää Haitissa autoklinikoita, joissa työskentelee paikallisia lääkäreitä, hoitajia ja kätilöitä. Haatainen on ainoa lääkäri Suomen Punaisen Ristin tiimissä, johon kuuluvat myös mm. sairaanhoitaja ja teknikko.

- Liikkuvat klinikat menevät eri puolille hoitamaan kolerapotilaita. Teemme autoklinikoissa myös neuvolatyötä. Lapset ovat kaikkein haavoittuvimpia tässä epidemiassa.

Toistaiseksi avustustarvikkeita on ollut riittävästi.

- Jos epidemia laajenee rajusti, kaikki tarvikkeet kyllä loppuvat, Haatainen pelkää.

Port-au-Princessä on 9 koleran hoitokeskusta, joissa on 1 000 hoitopaikkaa.

- Nämä paikat ovat nyt täynnä, samoin paikalliset sairaalat, kertoo Haatainen.

Suomen ja Britannian Punaisilla Risteillä on koleranhoitoyksikkö, jossa nesteytetään nestehukasta kärsiviä potilaita. SPR on parhaillaan perustamassa uusia hoitoyksiköitä, joista yksi tulee Suomen ja Saksan Punaisten Ristien kenttäsairaalan läheisyyteen.

Tilanne huononee koko ajan

Haataisen mukaan tilanne Haitissa näyttää huononevan koko ajan.

Hurrikaani Tomas toi marraskuun alussa Haitiin rankkasateita, jotka levittivät koleraa maan keskiosissa. Puhtaasta juomavedestä tuli pian pulaa.

Nyt koleraa on jo koko maassa, mutta pahimmin siitä kärsivät Haitin keskisillä ja pohjoisilla alueilla asuvat ihmiset. Epidemia on erityisen paha pohjoisen Cap Haitiennen kaupungissa, jossa on ollut myös levottomuuksia.

- Mielenosoitukset ovat lisääntyneet koko ajan, ja tilanne on varsin epävakaa. Levottomuudet eivät ole kuitenkaan kohdistuneet avustustyöntekijöihin.

Mellakat ovat levinneet vähitellen pääkaupunki Port-au-Princeen. Kahakat liittyvät paitsi tällä viikolla pidettäviin presidentinvaaleihin, myös YK:n nepalilaisiin rauhanturvaajiin, joiden on sanottu tuoneen koleran Haitiin. Mielenosoittajat ovat vaatineet rauhanturvaajia poistumaan maasta.

Ammattitaidosta on huolehdittava

Pentti Haatainen oli ensimmäistä kertaa SPR:n komennuksella Malesiassa hoitamassa vietnamilaisia venepakolaisia vuonna 1986. Tämän jälkeen hän suuntasi pari kertaa Pakistaniin afgaanien pakolaisleirille ja Namibiaan. Viisi vuotta vierähti Mosambikissa Suomen kehitysyhteistyöprojektissa.

- Bamissa Iranissa olin puolestaan maanjäristyksen jälkeen luovuttamassa Suomen kenttäsairaalaa Punaiselle Puolikuulle. Tsunamia seuranneessa operaatiossa toimin SPR:n avustusjoukkojen toisena johtajana, ja Mosambikiin menin vielä uudestaan SPR:n arviointijoukoissa.

Haataisen mielestä katastrofityötä ei jaksa tehdä jatkuvasti; välillä pitää kerätä voimia kotona.

- Ammattitaidosta täytyy myös pitää huolta. Jos jatkuvasti puurtaa kehitysmaissa ja kriisialueilla, putoaa kehittyvän lääketieteen veneestä.

Haatainen lähti aikoinaan katastrofityöhön, koska se oli nuoruuden haave. Työ on osoittautunut erittäin palkitsevaksi ja konkreettiseksi.

- Ilmeisesti kaipaan elämää suurempia haasteita. On myös mielenkiintoista tehdä työtä vieraissa kulttuureissa. Kaikkia ei voi pelastaa, mutta teen sen, mikä on mahdollista ja hieman päälle.