Kreikan talouskriisi näkyy selvästi terveydenhuollossa, kertoo Kreetalla työskentelevä suomalaissyntyinen anestesiologi

Karen Piironen-Politis

. Kuvaavaa on, että terveydenhuollon velat olivat valtion viime vuoden tilinpäätöksessä se menoerä, josta valtiolla ei ollut tarkkaa tietoa. Nyt kuluja aiotaan leikata nopeasti.

Julkisen terveydenhuollon menot ovat kasvaneet jyrkästi viime vuosina Kreikassa.

- Ongelmana on ollut mm. se, että terveydenhuollon rahoitus on toiminut kädestä suuhun -periaatteella, Karen Piironen-Politis kertoo. Hänellä on pitkä perspektiivi kreikkalaiseen terveydenhuoltoon, sillä hän on työskennellyt lääkärinä Rethymnonin sairaalassa Kreetalla yli 20 vuotta.

- Sairaalat ovat ostaneet välineitä ja ulkoistettuja palveluja velaksi. Vaikka hinnat periaatteessa kilpailutetaan, ne ovat korkeampia kuin muissa maissa - välineitä ja palveluja myyvät yhtiöt kun tietävät, että he saavat rahansa aikaisintaan vuoden kuluttua, toteaa ylilääkärinä toimiva Piironen-Politis.

On eletty kuin pellossa

Kreikan terveydenhuollossa ei ole koskaan yritetty tehdä kunnollista tilinpitoa. Valtion on ollut pakko maksaa sairaaloiden velat suurina könttäsummina muutaman vuoden välein.

- Edellinen hallituskin antoi velkojen kerääntyä vuosien ajan. Valtion viime vuoden tilinpäätöksessä terveydenhuollon velat olivat se menoerä, josta valtiolla ei ollut tarkkaa tietoa.

Nyt Kreikan pitää nopeasti leikata terveydenhuollon menoja: investointeja harkitaan uudestaan, virat jäädytetään, palkat laskevat ja hankinta- ja lääkekuluja rajoitetaan.

- Puhetta on ollut myös pienten yksikköjen alasajosta tai yhdistämisestä isoimpiin.

Sairauskassat konkurssissa

Kreikan julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvat erikoissairaanhoitoa antavat sairaalat ja kylissä toimivat terveyskeskukset. Kaupungeissa perusterveydenhuoltoa tarjoavat sairauskassojen poliklinikat ja yksityislääkärit, joilla on sopimus yhden tai useamman sairauskassan kanssa. Kassat pyrkivät nyt vähentämään ylimääräisiä menoja kaikin tavoin.

- Myös sairauskassat ovat konkurssissa, koska hyvinä vuosina niiden tuloja ei investoitu viisaasti.

Kreikassa on vahva yksityissektori, joka ylläpitää paitsi erikoistutkimuksia tekeviä keskuksia ja laboratorioita, myös erikoissairaanhoidon sairaaloita.

- Järjestelmä on siis varsin kirjava. Yksityispuolella pyritään vastedes tehostamaan reseptien valvontaa ja erikoistutkimusten rajoittamista.

Julkisten palvelujen kysyntä lisääntynee tulevaisuudessa, kun taas yksityispuolella saattaa käydä päinvastoin.

- Sairauskassat eivät voi enää maksaa yksityissektorin taksoja.

Hoitohenkilökunnasta kova pula

Monet hoitajat ovat siirtymässä nyt eläkkeelle, koska kreikkalaiset naiset voivat jäädä eläkkeelle alle 50-vuotiaana. Hoitajapula pahenee entisestään myös siksi, että virat jäädytetään.

- Hoitajapula on suurin ongelma työssäni, toteaa Piironen-Politis.

Myös välinehankintojen pulmat vaikeuttavat lääkärin työtä.

- Ajoittain on ollut pulaa mm. ruiskuista, intubaatioputkista ja maskeista. Yrityksiä, joiden kanssa oli toimitussopimus, on mennyt konkurssiin. Jotkut firmat taas ovat kieltäytyneet toimittamasta välineitä, elleivät sairaalat ensin maksa velkojaan.

Kreikassa uskotaan kuitenkin siihen, että kriisi voi olla uusi alku.

- Nyt on kovan työn paikka, Piironen-Politis summaa. ?