Suomen Lääkärilehden lukijatutkimus kertoi, että suomalaiset lääkärit pitävät internetiä tärkeänä tietolähteenä ja myös käyttävät sitä.

- Toimitusneuvostossa onkin viime aikoina keskusteltu painetun ja elektronisen julkaisemisen tulevaisuudesta. Kaikille verkossa avoimia osioita ovat tällä hetkellä lehden toimittamat uutiset, viikoittain kolme artikkelia, potilaan sivut, sisällysluettelot sekä kokous- ja työpaikkailmoitukset. Tietyissä kirjastoissa Lääkärilehti on avoin kaikille lukijoille, kertoo Lääkärilehden vastaava päätoimittaja

Taito Pekkarinen

.

Pekkarisen mukaan lehden pitämistä "suljettuna" puoltaa sen pitäminen jäsenmaksuun kuuluvana etuna.

- Toisaalta mm. Pohjoismaissa on tehty runsaamman avoimuuden mahdollistavia ratkaisuja. Esimerkiksi Läkartidningen on avoin kaikille vuoden kuluttua numeron ilmestymisestä.

Lääkärilehden tulevasta käytännöstä on hiljan keskusteltu toimitusneuvostossa. Ruotsalaisten mallia muistuttavaa ratkaisua käsitellään syksyn aikana Lääkäriliiton hallituksessa.

- Lääketieteellisen materiaalin lisäksi lehdessä julkaistaan myös terveydenhuoltoaineistoa. Se palvelee myös ammattikunnan ulkopuolisia, joskin vanhenee usein päivänpolitiikkaan liittyvänä ehkä nopeammin kuin medisiininen sisältö, päätoimittaja Pekkarinen huomauttaa.

Duodecim-lehden päätoimittaja

Harri Saxén

on myös avoimuuden kannalla - periaattessa.

- On tärkeää, että lääketieteellinen tutkimustieto on kaikkien ulottuvilla, mutta toistaiseksi Duodecim-lehti ei ole avaamassa tietokantaansa avoimesti verkkoon. Haluamme vielä pitää kiinni jäsenlehden roolistamme, Saxén sanoo.