Suomalaistutkijat ovat löytäneet LGL-leukemian taustalta mutaation. Tutkimustulosta voidaan hyödyntää sairauden toteamisessa ja ehkä myös hoidossa.

Helsingin yliopiston, yliopistollisen keskussairaalan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijat ovat löytäneet LGL-leukemian taustalta mutaation STAT3-geenissä.

Löydös on laajalti kiinnostava, sillä STAT3-geeni ilmentyy poikkeavasti monissa muissakin syövissä sekä autoimmuunitaudeissa. Tutkimus on julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.

LGL-leukemia on melko harvinainen kypsien T-solujen pahanlaatuinen veritauti. Siihen liittyy hyvin usein autoimmuunisairauksia, kuten nivelreumaa.

Taudin syntymekanismi on ollut tuntematon, ja aiemmin on ollut epäselvää, onko kyseessä normaalin puolustusjärjestelmän ylilyöntireaktio vai pahanlaatuinen verisairaus.

LGL-taudin yksi keskeisistä oireista on autoimmuunivälitteinen neutrofiilien vähäinen määrä, joka voi altistaa potilaat henkeä uhkaaville infektioille.

Tutkimusryhmät selvittivät, löytyykö LGL-leukemiasoluista mutaatiota, jotka selittäisivät taudin synnyn. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi uusimpia DNA:n sekvensointimenetelmiä, joilla pystytään tutkimaan koko genomi.

Hankittu mutaatio

Tutkijat havaitsivat, että LGL-leukemiaa sairastavilta potilailta löytyy STAT3-geenin mutaatio hyvin rajatulta, geenin toimintaan keskeisesti vaikuttavalta SH2-alueelta. Kyseessä ei ole peritty geenimuutos, vaan ns. hankittu mutaatio, jonka taustalla voi olla esimerkiksi krooninen virusinfektio tai muu pitkäaikainen antigeenialtistus. STAT3-geenillä on keskeinen rooli monessa solun signaalinvälitysreitissä.

Löydöksen jälkeen mutaation esiintyvyys LGL-potilailla varmennettiin suuremmassa potilasmäärässä (77 potilasta). Varmennuksessa havaittiin, että STAT3-mutaatio löytyy 40 %:lta LGL-potilaista.

Tutkimustulosta voidaan hyödyntää jatkossa sairauden toteamisessa ja mahdollisesti myös hoidossa, sillä ensimmäisiä STAT3-estäjiä on jo varhaisissa kliinisissä lääkehoitokokeissa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että nivelreumaa esiintyi useammin niillä LGL-potilailla, joilla oli mutaatio STAT3-geenissä. Tutkimusryhmä aikookin seuraavaksi selvittää, löytyykö nivelreumaa sairastavilta samantyyppisiä geenimutaatiota. Näiden löytyminen avaisi uusia mahdollisuuksia myös nivelreuman ja autoimmuunitautien syntymekanismeihin.

Meilahden kampuksen tutkimusryhmien yhteistyöprojektia johti dosentti Satu Mustjoki (HY/HUS) yhdessä FIMM:in tutkijoiden FT Caroline Heckmanin ja professori Olli Kallioniemen sekä Hyksin hematologian klinikan ylilääkärin, professori Kimmo Porkan kanssa.

Kuva: Pixmac