Tammikuu vuonna 1997. OYS:n lääkäri siirtää naispotilaan kohtuun yhden alkion, ei useampaa. Hän tekee hoidon uudella tavalla, mutta ei tiedä tekevänsä historiaa.

Nyt me tiedämme. Harvassa asiassa Suomi on samanlainen edelläkävijä kuin hedelmöityshoidoissa. Suomen aloittama yhden alkion siirron menetelmä leviää maailmalla nopeasti vasta nyt, yli 10 vuotta myöhemmin.

Suomen perässä ensimmäisenä yhden alkion siirron hyödyt ymmärsi Ruotsi, jossa säädettiin asiasta laki vuonna 2004. Viime vuosina joukkoon ovat liittyneet muun muassa Tanska, Australia, Belgia ja Alankomaat. Kiinnostus viriää Yhdysvalloissakin, jossa 40 prosenttia hedelmöityshoidoista johtaa monisikiöraskauteen.

Hedelmöityshoitoja tarvitaan yhä enemmän. Yhden alkion siirrolla vältetään monisikiöraskauteen liittyvät riskit, ja hoidon kustannukset laskevat. Menetelmän ohella käytetään paljon alkionpakastusta. Suomessa tehdään enemmän alkionpakastuksia kuin missään muussa maassa.

Alkionpakastuksen terveysvaikutuksista vihdoinkin tietoa

Alkionpakastuksen vaikutuksista lasten terveyteen on ollut hyvin vähän tutkimuksia. Helmikuussa Human Reproduction -lehden verkkosivuilla julkaistu suomalaistutkimus (Pelkonen S ym.) tuokin tervetullutta tietoa alkionpakastuksen turvallisuudesta. Kyseessä on yksi laajimmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista.

Kohorttitutkimuksessa verrataan alkionpakastuksen ja tuoreen alkion siirron tuloksia perinataalivaiheessa. Tutkimuksen mukaan alkionpakastuksesta ei ole haittaa, kun tarkastellaan lapsen ennenaikaisuutta, alhaista syntymäpainoa ja raskaudenaikaista kokoa. Alkionpakastuksen tulokset ovat samoja kuin tuoreen alkion siirrossa, sikiön kasvussa jopa parempia.

Hedelmöityshoitojen pitkäaikaisvaikutuksista lasten myöhempään terveyteen, hedelmällisyyteen ja seuraavaan sukupolveen on hyvin vähän tietoa. Alkionpakastustakin on käytetty vasta vähän aikaa.

- Pitkäaikaisvaikutuksia on tarkoitus seurata jatkossa. Toistaiseksi ei ole syytä epäilyksiin sen tiedon varassa, mitä meillä on. Esimerkiksi eläinpuolella pakastusta on käytetty kauan, eikä siitä ole raportoitu mitään haittavaikutuksia, lisääntymislääketieteen yksikön ylilääkäri

Hannu Martikainen

Martikaisen mukaan alkionpakastuksesta on tullut todella merkittävä hoitomuoto, vaikka sen käyttö vaihtelee jonkin verran klinikoittain. OYS:n lisääntymislääketieteen yksikössä sai alkunsa viime vuonna 173 raskautta, joista 75 alkionpakastuksesta.

Kehittynyt alkionvalinta nopeuttaa hedelmöityshoitoja

Väestöliiton Helsingin lapsettomuusklinikka on kokeillut uutta alkionvalintamenetelmää, joka nopeuttaa lapsettomuushoitojen onnistumista.

Menetelmällä alkionsiirtoon voidaan valita elinvoimaisin alkio tutkimalla sen metaboliitteja viljelyliuoksesta. Mitä elinkykyisempi alkio on, sen todennäköisempi on myös raskaus. Perinteisesti alkio on valittu morfologian eli ulkomuodon perusteella.

- Olemme varsin innostuneita uudesta parannuksesta. Näkisin tämän mahdollisuudet siinä, että entistä useampi onnistuisi yhdellä hoidolla, eikä tarvittaisi toistoja. Silloin hoidot myös koettaisiin kevyemmiksi, klinikan ylilääkäri Anne-Maria Suikkari sanoo.

Kokeilu on osa kansainvälistä tutkimushanketta. Klinikan vastaavan biologin Sirpa Mäkisen mukaan klinikka toivoo saavansa menetelmän kliiniseen käyttöön jo kevään aikana, ensimmäisenä Suomessa.

Yhdysvaltalaisen Molecular Biometricsin laiteisto ei ole vielä markkinoilla, mutta se tulee todennäköisesti myyntiin Euroopassa ensi kesänä. Laite on pieni, nopea ja yksinkertainen käyttää.