1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suomen Hammaslääkäriliiton 75-vuotisjuhlaseminaari: Lääkärintarkastuksessa olisi puututtava myös hampaiden kuntoon
Ajan­kohtai­sta 35/1999 vsk 54 s. 4397

Suomen Hammaslääkäriliiton 75-vuotisjuhlaseminaari: Lääkärintarkastuksessa olisi puututtava myös hampaiden kuntoon

Lääkärintarkastuksessa tehtävään sydän- ja verisuonisairauksien riskin arviointiin tulisi kuulua myös suun ja hampaiden tulehdusten selvittäminen ja potilaat pitäisi ohjata hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon. Toisaalta myös hammaslääkärin on ohjattava potilaita terveisiin elämäntapoihin, kuten tupakoimattomuuteen ja oikeaan ruokavalioon. Näin todettiin Suomen Hammaslääkäriliiton 75-vuotisjuhlaseminaarissa, jossa tarkasteltiin suun alueen tulehdusten yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Tulehduksilla on tutkimuksissa toistuvasti todettu olevan yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Hampaiden tulehdussairaudet ovat väestön yleisimpiä infektioita. Vaikka selvää syy-seuraussuhdetta ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan, etenkin krooninen hampaiden kiinnityskudosten tulehdus parodontiitti näyttää olevan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä: sen aiheuttajabakteerin osasia on löydetty verisuonen seinämän ateroomaplakeista ja sitä sairastavilla veren hyytymisjärjestelmä on aktivoitunut.

-Sekä sydän- että aivoinfarktipotilailla näyttää olevan enemmän hammastulehduksia kuin verrokeilla. Varsinkin nuorilla sepelvaltimotautipotilailla on usein huonot hampaat. Toisaalta hampaiden huono kunto voi kertoa myös muista riskitekijöistä, kuten epäterveellisistä elämäntavoista ja huonosta oman terveyden hoidosta, totesi professori Ville Valtonen HYKS:n sisätautien klinikasta. Juuri hän nosti 1980-luvulla ensimmäisenä esiin ajatuksen hammas- ja verisuonisairauksien yhteydestä.

Sydän- ja verisuonisairauksien klassiset riskitekijät kolesteroli, tupakka, verenpaine ja diabetes selittävät noin puolet sairausriskistä. Infektiot näyttävät olevan sekä niitä täydentävä että itsenäinen riskitekijä, mutta niiden merkitystä on vaikeaa, jopa mahdotonta, erottaa erikseen muista tekijöistä, sanoi Valtonen. Suoraa näyttöä riskistä on vaikeasta sepsistilanteesta: siinä sydän- ja aivoinfarktiriski on tuhatkertainen.

Lue myös

Parodontiitti on pitkälle oireeton hampaiden kiinnityskudosta tuhoava tulehdus, jossa ientaskuihin kertyy jopa miljoonakertaisia bakteerimääriä terveisiin ikeniin verrattuna. Hoitamattomana se johtaa hampaiden kiinnityksen heikkenemiseen, hammasvälien suurenemiseen ja lopulta hampaiden irtoamiseen. Parodontiittia aiheuttavien gramnegatiivisten bakteerien pinnalta on tunnistettu rakenne, joka käynnistää yksilöllisiä ateroskleroosin kehittymiseen liittyviä reaktioita, kertoi dosentti, erikoishammaslääkäri Sirkka Asikainen Helsingin yliopistosta.

Parodontiittiin on tehokas ehkäisy ja hoito: riittävä ja huolellinen puhdistus, johon kuuluu ns. hammaskiven poisto. Sairauden erityisiä riskiryhmiä ovat diabeetikot, tupakoitsijat, suuhygieniakarkurit ja sairastuneiden perheenjäsenet, sillä bakteerit tarttuvat lähikontaktissa. Diabeetikoilla parodontiitti on yleinen, ja heillä huolellisen hoidon on osoitettu vaikuttavan edullisesti veren tulehdus- ja hyytymisarvoihin. Hoitoon on kuitenkin päästävä varhain.

-Kiinnityskudokset pitäisi tarkistaa ientaskumittarilla 30 vuoden iässä, sillä tutkimusten mukaan parodontiitin kehittyminen voidaan silloin ennustaa ja tilanne hoitaa kuntoon muutamalla hoitokerralla. Kun oireet alkavat noin 40 vuoden iässä, hoito on paljon vaikeampaa, sanoi dosentti Asikainen.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.