Valtaosalla kurditaustaisista maahanmuuttajista on merkittäviä traumaattisia kokemuksia entisestä kotimaastaan.

Neljällä viidestä kurditaustaisesta maahanmuuttajasta on merkittäviä traumaattisia kokemuksia entisestä kotimaastaan, osoittavat Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) alustavat tulokset Helsingistä.

Vakavia traumaattisia kokemuksia, kuten kidutusta, oli kokenut noin 40 % kurditaustaisista miehistä.

Koko tutkimuksen aineistona on vajaat 2 000 aikuista maahanmuuttajaa kuudelta paikkakunnalta. He ovat muuttaneet Suomeen Somaliasta, Irakin ja Iranin kurdialueilta, Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueilta. Alustavat tulokset koskevat vajaata 500 maahanmuuttajaa Helsingissä.

– Kurditaustaisilla oli myös ajankohtaista psyykkistä oireilua selvästi enemmän kuin muilla tutkituilla ryhmillä, kertoo erikoistutkija Anu Castaneda Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hoidon kannalta merkittävänä Castaneda pitää havaintoa, että posttraumaattista stressireaktiota seulova kysymys tuotti huomattavasti vähemmän myöntäviä vastauksia kuin kysymykset konkreettisista traumaattisista tapahtumista. Suuri osa sekä kurdeista että somaleista oli kuitenkin elänyt keskellä sotaa.

– Jos seulakysymys ei toimi, on vaarana, että osa posttraumaattisista stressioireista jää tunnistamatta.

Somalien tyytyväisyys askarruttaa

Silmiinpistävää oli Castanedan mukaan myös somalitaustaisten maahanmuuttajien tyytyväisyys terveydentilaansa, elämänlaatuunsa ja terveyspalveluihin.

– Löydös on mielenkiintoinen. Se kertoo heidän yleisestä myönteisestä asennoitumisestaan mutta toisaalta voi kysyä, tunnistavatko he terveydellisten toimenpiteiden tarpeen.

Somalitaustaisilla naisilla havaittiin terveystarkastuksissa esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn vajautta ja ylipainoisuutta yleisemmin kuin muilla maahanmuuttajilla.

Kukaan somalitaustaisista vastaajista ei myöskään kertonut olleensa mielenterveyspalvelujen piirissä kuluneen vuoden aikana eikä kokeneensa siihen tarvetta.

– Tulos olisi hieno, jos se pitää paikkansa. Se kuitenkin herättää kysymyksen, eikö tarvetta tunnisteta tai myönnetä.

Myös somalien kokema syrjintä askarruttaa Castanedaa. Muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna he toivat esiin melko vähän syrjintäkokemuksia. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä Tilastokeskuksen MAMELO-tutkimuksessa somaleilla oli niitä tutkituista maahanmuuttajaryhmistä eniten.

Suvi Sariola

Kuva: Pixmac