Suomessa on Pohjoismaiden vähiten teiniraskauksia. Erityisesti raskaudenkeskeytyksiä Suomessa tehdään teini-ikäisille muita Pohjoismaita vähemmän.

THL:n vuoden 2009 tilastojen ennakkotietojen mukaan Suomessa tuli raskaaksi 10,8 tyttöä tuhatta 15-17-vuotiasta tyttöä kohden. Suunta on ollut laskeva 2000-luvulla, mutta 1990-luvun puolivälissä luvut olivat vielä alhaisempia. Kaksi alaikäistä tyttöä synnytti tuhatta samanikäistä kohden. Määrä on vähentynyt koko 2000-luvun ajan.

Lähes 80 % alle 18-vuotiaiden raskauksista päättyy keskeytykseen. Osuus on pysynyt jokseenkin muuttumattomana.

- Tilanne on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Toisaalta ei-toivottujen teiniraskauksien olemassaolo kertoo jo sinällään, etteivät asiat ole riittävän hyvin, sanoo asiantuntijalääkäri Minna Nikula THL:stä.

Väestöliiton Avoimissa ovissa ja Espoon nuorisopoliklinikalla työskentelevän yleislääkäri Miila Halosen haaveissa jo neuvola tukisi lapsen oman kehon arvostamista ja hyvän itsetunnon kehittämistä. Seksuaalivalistuksen ja sitä myötä teiniraskauksien ehkäisemisen pitäisi olla aina muutaman askeleen lasten ja nuorten tiedonhalua edellä.

Minna Nikula kertoo, että tutkimusten mukaan seksuaaliterveystiedoissa on alueellisia eroja, tyttöjen ja poikien välisiä eroja ja eroja lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä.

- Asiallisen tiedon yhtäläiseen tarjontaan ja ennen kaikkea laatuun olisi syytä satsata, Nikula arvioi.

Runsaassa puolessa terveyskeskuksista ei vuonna 2008 tehdyn selvityksen mukaan pystytty toteuttamaan alle 20-vuotiaiden ehkäisyn maksuttomuutta.

Käytettiinkö sitä kondomia?

Miila Halonen kohtaa työssään raskaaksi tulleita tyttöjä.

- Useimmilla on käynyt huono tuuri, kondomi on pettänyt eikä jälkiehkäisy ole toiminut. On myös tyttöjä, jotka eivät ole kehdanneet pyytää kumppania laittamaan kondomia tai eivät ole varmoja käytettiinkö sitä. Yhdyntä on usein tapahtunut päihtyneenä.

Monilla alaikäisenä raskaaksi tulleilla on rikkonainen perhetausta, ongelmia koulussa ja lastensuojeluasiakkuuksia.

- Riskiryhmiin kuuluvat voidaan tunnistaa kouluterveydenhuollossa, mutta lisäksi kunnalla pitäisi olla resursseja tarjota näille nuorille erilaisia tukikeinoja. Tätä pitäisi kehittää, Halonen pohtii.

Halonen kertoo, että synnyttämiseen päätyvät tytöt ovat yleensä motivoituneita, mutta tarvitsevat paljon tukea, jotta vielä omaa kasvuprosessiaan läpikäyvästä nuoresta tulisi hyvä vanhempi. Tavallinen neuvolaseuranta ei välttämättä riitä. Tällä hetkellä tuen saanti vaihtelee kunnittain.

- Isoissa kaupungeissa järjestöt ovat mukana luomassa tukiverkostoja. Pienissä kunnissa tukea on usein tarjolla vähemmän.

Lue myös artikkeli sivuilta 2573-6.