Syntyvyys vähenee, väestö ikääntyy Väestökehitys luo haasteita Euroopassa
Syntyvyys on kaikkialla Euroopassa pudonnut väestön uusiutumistason alapuolelle, esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Latviassa jopa erittäin selvästi. Niinpä Euroopan väestön kokonaismäärä on jo viiden vuoden ajan vähentynyt. Eurooppalaisten osuus maailman väestöstä on nyt 13 %, mutta vuonna 2050 sen arvioidaan olevan vain 7 %, kun vielä vuonna 1950 osuus oli 22 %.
Samaan aikaan eliniän odote on pidentynyt. Suurten ikäluokkien ehtiminen eläkeikään saakin niin väestöpyramidit kuin työvoimatilastotkin kertaheitolla päälaelleen. Siitä on tulossa suuri haaste sekä hyvinvointipalveluille että eläkejärjestelmille.
- Vanhukset toki pysyvät terveempinä pitempään, mutta kuka pitää huolta sairaista? kysyy Euroopan väestötieteen yhdistyksen puheenjohtaja professori Guillaume Wunsch.
Väestökehityksen syitä ja seurauksia pohdittiin Helsingissä kesäkuussa järjestetyssä Euroopan väestötieteilijöiden konferenssissa.
LAPSENSAANTI VIIVÄSTYNYT KAIKKIALLA
Tärkeä syy syntyvyyden vähenemiseen on ollut lapsensaannin viivästyminen. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut Länsi-Euroopassa 28 vuoteen, Pohjois-Euroopassa jo lähes 30 vuoteen.
- Myöhään synnyttäminen tarkoittaa yleensä vähemmän lapsia. Iäkkäiden naisten synnytykset eivät riitä kompensoimaan nuorten synnyttäjien vajausta, sanoo professori Antonella Pinelli Rooman yliopistosta.
Lapsensaannin viivästymisen syyt näyttävät kaikkialla Euroopassa liittyvän naisen aseman ja perhekulttuurin muutoksiin. Naisten kouluttautuminen ja osallistuminen työelämään ovat siirtäneet avioliiton solmimista. Avioliitot ovat myös vähentyneet, eikä avoliitoissa lapsiluku yleensä ole yhtä suuri. Lisääntyneet avioerot ovat nekin vähentyneen lapsiluvun taustatekijöitä, sillä uutta liittoa ei välttämättä solmita.
Etelä-Euroopassa vaikuttavat professori Pinellin mukaan erityisen paljon yhteiskunnalliset tekijät, kuten heikko työllisyys ja vaikea asuntotilanne. Ne myöhentävät muuttoa pois vanhempien luota ja avioliiton solmimista.
Myöhäisen lapsensaannin seurauksena sukupolvien välimatka kasvaa. Isovanhemmista ei välttämättä ole apua lapsen hoidossa, vaan jopa päinvastoin he saattavat tarvita apua. Professori Pinelli pitää merkittävänä muutoksena myös sitä, että lapset eivät enää sosiaalistu sisarusjoukossa.
YHTEISKUNNAN TAPPIO - NAISEN ETU
Viivästynyt lapsensaanti voidaan katsoa yhteiskunnan kannalta tappioksi paitsi syntyvyyden vähenemisen vuoksi, myös siksi, että iäkkäiden synnyttäjien hoitoon kuluu usein enemmän varoja, koska riskit ovat suuremmat. Tilanne on professori Pinellin mielestä myös johtanut raskauden ja synnytysten ylimedikalisaatioon.
Toisaalta naisen näkökulmasta myöhäinen lasten hankkiminen voi olla harkittu riski.
- Työelämään vakiintuneet naiset ovat taloudellisesti turvallisemmassa asemassa. Lasten saaminen voi olla heille elämänlaatua parantava valinta, ja jo hieman kypsyneinä ja koulutettuina heillä voi olla paremmat eväät äitiyteen, pohtii professori Pinelli.
Syntyvyyden väheneminen alkoi Pohjois-Euroopan maissa 1960-luvulla ja viime vuosikymmenellä se jo tasoittui. Etelä-Euroopassa sama kehitys käynnistyi vähän myöhemmin, se on ollut joissain maissa rajumpi ja lasku jatkuu yhä.
- Uskon, että perhepolitiikan keinoilla voitaisiin saada aikaan muutosta Etelä-Euroopan maissa samaan tapaan kuin pohjoisessa on saatu, toteaa professori Pinelli.
Kovin suureen muutokseen väestötieteilijät eivät usko, mutta kahden lapsen keskimääräinen taso saattaisi olla realistinen. Mihin se riittää, sitä ei tiedetä.
Jos työvoimasta tulee pulaa, väkeä on monesta suunnasta tarjolla. Joukkomittaista maahanmuuttoa ei silti pidetä ratkaisuna, sillä sen tuomat sosiaaliset ongelmat tunnetaan.
Todennäköisesti ihmiset yritetään kaikkialla pitää työelämässä nykyistä pitempään. Tri Emily Grundy London School of Hygiene and Tropical Medicinestä toteaakin, että varhaisen eläkkeelle siirtymisen vaikutukset ovat olleet viime vuosina paljon suuremmat kuin väestön ikääntymisen.
Tri Grundy on jo nähnyt paikallisen valintamyymälän seinällä ilmoituksen, jolla houkutellaan varttuneita työntekijöitä takaisin.
- He ovat kokeneita, osaavia ja ystävällisempiä kuin teini-ikäiset, toteaa Emily Grundy.
