Yhä useampi syövän lapsena sairastanut nuori mies menee asepalvelukseen.

Hiukan yli puolet lapsena syövän sairastaneista nuorista miehistä hyväksytään armeijan palvelukseen. He myös pärjäävät palveluksessa erittäin hyvin.

Acta Oncologica -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin vuosina 1960–1992 syntyneitä miehiä, joilla diagnosoitiin syöpä ennen kuudettatoista ikävuotta.

Ennen vuotta 1991 miehet, jotka olivat sairastaneet syövän nuoruusiällä, vapautettiin automaattisesti asepalveluksesta.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola arvioi Tampereen yliopiston tiedotteen mukaan, että tulosten taustalla ovat sekä uudet hoidot että muuttuneet asenteet.

Tutkimuksessa havaittiin, että syövästä parantuneet eivät keskeyttäneet palvelusta muita varusmiehiä useammin. He saavuttivat keskimäärin saman koulutustason kuin muut varusmiehet.

Puolustusvoimien testeissä ei juuri löytynyt eroja syövästä parantuneiden ja verrokkien välillä. Vauhditon pituushyppy oli ainoa lihasvoimatesti, jossa kaikki syöpätyypit vaikuttivat tuloksiin negatiivisesti. Toinen ero löytyi aivosyövän ja lahjakkuustestien välillä. Aivosyövän sairastaneiden ja verrokkien välillä oli selkeä ero P1-testissä, jolla mitataan yleistä lahjakkuutta, matemaattisia kykyjä ja visuaalista hahmottamista.

Syövän eri muotojen välillä oli tutkimuksen mukaan eroja siinä, millä todennäköisyydellä mies selvisi asepalveluksesta. Leukemiasta selvinneillä ei ollut eroa verrokkeihin. Sen sijaan niillä, jotka olivat saaneet sädehoitoa aivosyöpään, oli muita pienempi todennäköisyys selvitä asepalveluksesta.

Munuaissyövästä selvinneet pärjäsivät kutsunnoissa parhaiten. Heistä 69 prosenttia hyväksyttiin palvelukseen. Suuri osa arvioitiin kuitenkin B-kelpoisuusluokkaan.

Tutkimuksessa arvioidaan, että mahdollisuus suorittaa asepalvelus voi parantaa syövästä selvinneen henkilön sosiaalista sopeutumista ja pärjäämistä syövän jälkeen.

kuva: Fotolia