Nuorista aikuisista suomalaisista joka viides on saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa, joka kuudennelta koulu on jäänyt peruskouluun ja joka neljännellä on rikosrekisteri. Osa lapsista syrjätään jo sikiönä.

Tunnollisesti kootut suomalaisrekisterit osoittavat, kuinka köyhyys huono-osaisuus periytyvät

– Joka viides vuonna 1987 Suomessa syntyneistä on 21 vuoden ikään mennessä saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. 10 000:lta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia, kertoo tutkija Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Oulun yksiköstä.

Tutkimuksessa on yhdistelty aiempaa monipuolisemmin saatavilla olevaa suomalaista rekisteritietoa eri sosiaali- ja terveysrekistereistä sekä koulutus- ja rikollisuustietoja. Eri rekisterien avulla on seurattu kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä eli noin 60 000 lasta sikiöajalta vuoden 2008 loppuun saakka.

Huomaako kukaan minua?

Tutkimuksen mukaan vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoja verrattaessa.

– Kyse voi olla enemmän elämäntavoista ja äidin tupakoinnista kuin varsinaisesta köyhyydestä, mutta näiden tiedetään liittyvän toisiins, Reija Paananen huomauttaa.

Myöhemmät ongelmat kuten lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kärjistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien pitkittyessä.

Paanasen mukaan ongelma on monisyinen. Myös tyttöjen teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien kasvaessa. Koulutus ja erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia pahoinvoinnilta.

Paananen korostaa, että sukupolvelta toiselle siirtyy paitsi geneettisiä ominaisuuksia, myös henkisiä, sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia elämänhallinnan voimavaroja. Syrjäytymisen tai pärjäämisen kierre ei siirry geeneissä, vaan kehityksellä on suunta, joka syntyy ja uusiutuu jatkuvasti yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa.

– Oulun seudulla tehty kysely paljasti, että köyhien kotien yläasteikäiset nuoret raportoivat ikätovereitaan harvemmin saavansa palautetta onnistumisistaan niin kotoa kuin koulusta. Pärjääminen kun syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä koulun ja opettajien myönteisestä asenteesta, Paananen kertoi Tieteen päivien tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.

Reija Paanasen tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmaa.

Ulla Järvi