Parkinsonin tautiin liittyvien oireiden hoitoon 1950-luvulla kehitetty syvä aivostimulaatio (Deep Brain Stimulation, DBS) voi tarjota avun myös epilepsiaan, krooniseen kipuun, tavanomaisille hoidoille resistenttiin masennukseen sekä vaikeaan pakko-oireiseen häiriöön.

Selvin näyttö menetelmän hyödyistä on edelleen Parkinsonin taudin ja vaikean vapinan hoidossa. Psyykkisten häiriöiden hoito syvällä aivostimulaatiolla on vielä tutkimusasteella, mutta pakko-oireisesta häiriöstä kärsiville potilaille stimulaattorin asennuksia on tehty jo Suomessakin: yksi Tampereella ja toinen Helsingissä. Muualla maailmassa niitä on tehty noin sata.

- Meidän potilaamme on saanut hoidosta apua sekä subjektiivisesti että objektiivisesti arvioituna, mutta pakko-oireet eivät ole kokonaan poistuneet. Laitteen tehon optimaalinen säätö on vielä etsinnässä, sanoo psykiatrian erikoislääkäri

Kaija Huuhka

Tampereen yliopistollisen sairaalan neuro- ja vanhuspsykiatrian klinikasta.

Masennuspotilaille stimulaattoreita on asennettu koko maailmassa vasta muutama kymmen. Huuhkan mukaan masennuksen hoidosta on saatu hyvää palautetta, mutta vähäisen potilasmäärän takia ei ole täysin varmistunut, onko eniten käytetty aivoalue kaikkein paras kohde sähköstimulaatiolle.

- Neurokirurgin ja psykiatrin välinen yhteistyö on hoidossa ensiarvoisen tärkeää, hän korostaa.

Menetelmästä pitkäaikainen kokemus

Syvä aivostimulaatio on ollut hoitomuotona käytössä Oulun ja Helsingin yliopistollisissa sairaaloissa yli 15 vuotta. Tampereella toiminta alkoi vuosi sitten.

Neurokirurgi asentaa DBS-potilaalle stereotaktisella laitteella ohuet elektrodit tarkkaan paikannetuille aivoalueille, joiden sähköstimulaatio lievittää potilaan oireita. Laitteen tehoa säädetään rintakehän ihon alle sijoitettavilla säätimillä. Potilas ja lääkäri voivat käynnistää ja sulkea stimulaattorin ihon läpi.

- Asennettu laite toimii yleensä vuosia. Hoidon kestoa rajoittaa paristojen käyttöikä, mutta avuksi on tullut ihon läpi itse ladattava akku, sanoo neurokirurgian ylilääkäri, professori

Juha E. Jääskeläinen

Kuopion yliopistollisen sairaalan Neurokeskuksesta.

Jääskeläisen mukaan stereotaktinen laitteisto sekä elektrodien asentamisen edellyttämä tekniikka kuuluvat normaaliin neurokirurgiseen toimintaan. Ihon alle asetettavista stimulaattoreista on pitkäaikainen kokemus, sillä niitä on käytetty kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden selkäydinkanavan stimulaatiossa.

- Vaativinta on DBS-hoitoryhmän muodostaminen. Moniammatillisen hoitoryhmän saumaton yhteistyö on tässä hoitomuodossa oleellinen.

Syvään aivostimulaatioon voidaan turvautua silloin, kun muilla hoitomuodoilla ei saada aikaan riittävää vastetta. Masennuspotilaan hoidossa tulee olla kokeiltu esimerkiksi perinteistä psykiatrista sähköhoitoa.

- Psykiatrisen potilaan oikea diagnoosi on tärkeä. Lääkärin on oltava varma siitä, ettei kyseessä ole esimerkiksi persoonallisuushäiriö, Kaija Huuhka mainitsee.