Viime vuosi oli ennätyskova myyräkuumevuosi. Tautitapauksia kertyi 3 200, eli noin neljänneksen enemmän kuin huippuvuosina kolmen vuoden välein yleensä.

Epidemiapiikki osui perinteisesti joulukuulle.

Myös vaikeita myyräkuumetapauksia on ollut entistä enemmän ja jopa viisi prosenttia tartunnan saaneista on joutunut dialyysihoitoon. Viime vuonna myyräkuumeeseen kuoli ainakin kaksi ihmistä.

Mistä tämä johtuu?

- Jokin Puumala-virustyypeistä saattaa olla muita ärhäkämpi. Viruksella on kolme segmenttiä ja kahden kannan infektoidessa saman solun ne saattavat järjestäytyä uusiksi yhdistelmiksi samaan tapaan kuin influenssavirukset, sanoo professori

Olli Vapalahti

Helsingin yliopistosta ja HUSLAB:sta.

Tutkimusnäyttöä ärhäköitymisestä ei vielä ole.

Rokote on jo kehitteillä

- Sen sijaan tuore tutkimuksemme osoittaa, että tupakoitsija saa myyräkuumeinfektion herkemmin kuin tupakoimaton. Viitteitä on siitäkin, että myyräkuume voisi tarttua äidinmaidosta sekä verituotteista. Ilmeisesti viruksen kantajilla on noin viikon kestävä viremia, jolloin he saattaisivat levittää virusta eteenpäin esimerkiksi verenluovutuksen yhteydessä.

Vapalahden mukaan myyräkuumeen seulontaa verenluovuttajilta ei kuitenkaan vielä tarvita. Sen sijaan professori herättelisi keskustelua siitä, olisiko Suomessa käyttöä myyräkuumerokotteelle.

- Kävin juuri mielenkiintoisen keskustelun Yhdysvaltain armeijan tutkimuslaitoksen kanssa. Heillä on faasi ykkösessä meneillään Puumala-virusrokotteen tutkimus, jossa rokote on tehonnut jo kädellisiin. Jos olisi käytössä turvallinen rokote, voisi sille olla käyttöä mökkikansan luvatussa maassa, jossa tapauksia on väestöön nähden enemmän kuin muualla.

Ilmastonmuutos näyttelee myyrien määrässä vielä pientä roolia. Kun talvet leudontuvat, saattaa myyräkantojen vaihtelu vähentyä.