− Ongelmakohta ei ole ollut tenttijärjestelmässä vaan opiskelutodistusten aitouden valvomisessa, yleislääketieteen professori Kari Mattila Tampereen yliopistosta sanoo. Tampereella myös tenttijöiden henkilöllisyys varmistetaan.

Valelääkärikohun myötä julkisuuteen ovat nousseet myös niin kutsutut Tampereen tentit, jotka ETA-alueen ulko­puolella valmistuneiden on suoritettava ­ennen lääkäriksi Suomessa laillistamista.

− Nämä paljastuneet henkilöthän eivät ole suorittaneet kolmiosioista kuulustelua kokonaisuudessaan. Eikä ongelmakohta ylipäänsä ole ollut tenttijärjestelmässä vaan opiskelutodistusten aitouden valvomisessa, yleislääketieteen professori Kari Mattila Tampereen yliopistosta sanoo.

Hän korostaa, että moni vieraasta kulttuurista tullut aito lääkäri on saanut tenttien uusimisten ja työharjoittelujen kautta mahdollisuuden integroitua suomalaiseen järjestelmään.

− Se on hyvä asia, jota muutama mätä omena ei saisi pilata, Mattila muistuttaa.

Näyttökokeen yritykset rajattu kolmeen

Kuulustelujen viimeisen osuuden eli näyttökokeen yrityskerrat on nyttemmin rajattu kolmeen. Niiden jälkeen tenttijän tie katkeaa armotta.

− Ei pidetty enää tarkoituksenmukaisena, että joku voisi käydä kokeilemassa näyttöä kymmenenkin kertaa, Kari Mattila kertoo.

Näyttökokeessa hakija ottaa itsenäisesti vastaan vähintään kolme oikeaa terveyskeskuspotilasta. Lisäksi tenttijän täytyy tulkita viisi röntgenkuvaa.

− Tavoitteena on, että joukossa olisi ­ainakin respiratorinen infektio sekä ­olka-, selkä- tai polvivaivainen. Potilas­valinnalla pyritään siihen, että hakija joutuisi käyttämään otoskooppia, auskultoimaan sydäntä ja keuhkoja, palpoimaan vatsan sekä tarkastamaan nivel­statuksen, Kari Mattila kertoo.

Hyväksymispäätöksen tekee raati, ­johon kuuluvat tentin valvonut lääkäri, yleislääketieteen professori ja kliininen opettaja. He käyvät tarkasti läpi valvojan tekemät havainnot, tenttijän laatimat ­potilaskorttimerkinnät ja näyttötilanteiden videotallenteet.

− Videolta näkee esimerkiksi, onko keuhkojen auskultaatio sellainen, että siitä voi vetää sairauskertomukseen kirjatun havainnon, Mattila toteaa.

Kieli harvoin ongelma

Kari Mattilan mukaan useimpien suoritus kertoo hyvästä lääkärin ammattiosaamisesta. Kielitaito on harvoin ongelma enää laillistusprosessin viimeisessä ­vaiheessa. Hylättyjä suorituksia on keskimäärin kolme kymmenestä.

− Joku arkailee riisuttaa tai koskea ­potilasta, toisella taas ongelmia tuottaa ajankäyttö. Naiset menestyvät kokeessa hieman miehiä paremmin, Mattila kertoo.

Henkilöllisyys varmistetaan passista tai kuvallisesta todistuksesta. Lisäksi ­jokainen kuulusteltava ilmoittaa videon alussa nimensä ja päivämäärän.

Pietarissa lääketiedettä opiskelleen silmätautien erikoislääkäri Jarno Ylitalon mieleen näyttökoe on jäänyt varsin helppona verrattuna opiskeluaikojen tentteihin.

− Kompetenssin saavuttaminen riippuu aina eniten omasta motivaatiosta ja opiskelumoraalista. Ja ammatillinen ­päte­vöityminen tapahtuu joka tapauksessa vasta valmistumisen jälkeisinä vuosina. Siksi näyttökoe voi parhaimmillaankin mitata vain valmiustasoa, Ylitalo pohtii.

Hänen mielestään näyttöä voitaisiin kehittää esimerkiksi siihen suuntaan, ­että tenttijä viettäisi kokeneen kliinikon parina muutaman viikon. Siinä ajassa puutteet osaamisessa kävisivät varmasti ilmi.

Mari Vehmanen
kuva: Pixmac