Valelääkärikohun myötä julkisuuteen ovat nousseet myös niin kutsutut Tampereen tentit, jotka ETA-alueen ulkopuolella valmistuneiden on suoritettava ennen lääkäriksi Suomessa laillistamista.

- Nämä paljastuneet henkilöthän eivät ole suorittaneet kolmiosioista kuulustelua kokonaisuudessaan. Eikä ongelmakohta ylipäänsä ole ollut tenttijärjestelmässä vaan opiskelutodistusten aitouden valvomisessa, yleislääketieteen professori

Kari Mattila

Tampereen yliopistosta sanoo.

Hän korostaa, että moni vieraasta kulttuurista tullut aito lääkäri on saanut tenttien uusimisten ja työharjoittelujen kautta mahdollisuuden integroitua suomalaiseen järjestelmään.

- Se on hyvä asia, jota muutama mätä omena ei saisi pilata, Mattila muistuttaa.

Näyttökokeen yritykset rajattu kolmeen

Kuulustelujen viimeisen osuuden eli näyttökokeen yrityskerrat on nyttemmin rajattu kolmeen. Niiden jälkeen tenttijän tie katkeaa armotta.

- Ei pidetty enää tarkoituksenmukaisena, että joku voisi käydä kokeilemassa näyttöä kymmenenkin kertaa, Kari Mattila kertoo.

Näyttökokeessa hakija ottaa itsenäisesti vastaan vähintään kolme oikeaa terveyskeskuspotilasta. Lisäksi tenttijän täytyy tulkita viisi röntgenkuvaa.

- Tavoitteena on, että joukossa olisi ainakin respiratorinen infektio sekä olka-, selkä- tai polvivaivainen. Potilasvalinnalla pyritään siihen, että hakija joutuisi käyttämään otoskooppia, auskultoimaan sydäntä ja keuhkoja, palpoimaan vatsan sekä tarkastamaan nivelstatuksen, Kari Mattila kertoo.

Hyväksymispäätöksen tekee raati, johon kuuluvat tentin valvonut lääkäri, yleislääketieteen professori ja kliininen opettaja. He käyvät tarkasti läpi valvojan tekemät havainnot, tenttijän laatimat potilaskorttimerkinnät ja näyttötilanteiden videotallenteet.

- Videolta näkee esimerkiksi, onko keuhkojen auskultaatio sellainen, että siitä voi vetää sairauskertomukseen kirjatun havainnon, Mattila toteaa.

Kieli harvoin ongelma

Kari Mattilan mukaan useimpien suoritus kertoo hyvästä lääkärin ammattiosaamisesta. Kielitaito on harvoin ongelma enää laillistusprosessin viimeisessä vaiheessa. Hylättyjä suorituksia on keskimäärin kolme kymmenestä.

- Joku arkailee riisuttaa tai koskea potilasta, toisella taas ongelmia tuottaa ajankäyttö. Naiset menestyvät kokeessa hieman miehiä paremmin, Mattila kertoo.

Henkilöllisyys varmistetaan passista tai kuvallisesta todistuksesta. Lisäksi jokainen kuulusteltava ilmoittaa videon alussa nimensä ja päivämäärän.

Pietarissa lääketiedettä opiskelleen silmätautien erikoislääkäri

Jarno Ylitalon

mieleen näyttökoe on jäänyt varsin helppona verrattuna opiskeluaikojen tentteihin.

- Kompetenssin saavuttaminen riippuu aina eniten omasta motivaatiosta ja opiskelumoraalista. Ja ammatillinen pätevöityminen tapahtuu joka tapauksessa vasta valmistumisen jälkeisinä vuosina. Siksi näyttökoe voi parhaimmillaankin mitata vain valmiustasoa, Ylitalo pohtii.

Hänen mielestään näyttöä voitaisiin kehittää esimerkiksi siihen suuntaan, että tenttijä viettäisi kokeneen kliinikon parina muutaman viikon. Siinä ajassa puutteet osaamisessa kävisivät varmasti ilmi.

"Valelääkärikohu nolostuttaa"

Suomessa työskentelevät venäläiset lääkärit eivät ole tunteneet oloaan erityisen mukavaksi viime viikkoina.

- Kyllähän tämä nolottaa. Ja harmittaa meidän kaikkien oikeiden lääkärien puolesta, tiivistää tunnelmat gynekologi

Olga Veijalainen

TAYS:n naistentautien osastolta.

- Harmittaa, että huijarit ovat ansainneet isoja rahoja väärennetyillä papereilla.

Veijalaisella on kaksikin loppututkintoa pietarilaisesta Metshnikovan lääketieteellisestä akatemiasta - molemmat diplomit ovat 1990-luvulta. Suomeen hän muutti avioliiton perusteella vuonna 1996 ja lääkärin oikeudet hän sai täällä vuonna 1999.

Korkeakoulututkintojen ostamisesta rahalla Venäjällä Veijalaisella ei ole tietoa.

- Vaikea uskoa, että ainakaan minun instituutistani olisi rahalla saanut diplomin. Vaikka en minä oikein osaa tätä kommentoida, koska olen ollut Suomessa jo niin kauan.

- Sen minä tiedän, että jos Venäjällä hakee työpaikkaa terveydenhoitoalalta, niin työnantaja voi helposti selvittää tutkintojen aitouden suoraan asianomaisesta instituutista.

Potilaat ovat ottaneet Veijalaisen mukaan valelääkärikohun rauhallisesti, vaikka jotkut ovat siitä hänelle vitsailleetkin.

- Nyt sitten tutkitaan kaikkien Venäjällä koulutettujen lääkärien diplomien aitous ja minun mielestäni on hyvä, että niin tehdään. Onhan tällaisten valelääkärien paljastuminen noloa meidän kaikkien kannalta.

Vähän samanlaisia ajatuksia on Mäntän perusterveydenhuollossa yleislääkärinä työskentelevällä

Valentina Rasskazovalla

.

- Kyllä tämä kohu nolottaa. Tulee mieleen, että mitähän potilaatkin ajattelevat.

Tutkintojen tarkistaminen ei olisi ollut ylivoimaista

Valentina Rasskazova on valmistunut lääkäriksi Petroskoin yliopistosta vuonna 1976. Suomessa hän on asunut 15 vuotta.

- Ne tentit, jotka piti suorittaa lääkärinoikeuksien saamiseksi Suomessa, olivat vaikeat. Ellei ole kunnollista lääketieteellistä koulutusta, ei niitä kyllä pysty läpäisemään.

Rasskazova kertoo, että hänen työpaikallaan on ihmetelty, kuinka Valvira ei ole valvonut tutkintojen oikeellisuutta tämän tarkemmin. Nyt edessä on kova työ kun kymmeniin oppilaitoksiin pitää ottaa yhteyttä.

- Ehkä tämä tietty leväperäisyys johtuu siitä, että me Venäjältä valmistuneet lääkärit olemme tehneet hyvää työtä ja siksi meihin on luotettu. Ei ole yksinkertaisesti tullut kenenkään mieleen, että joku olisi hankkinut diplominsa kepulikonstein.

- Minä olen aikanaan käännättänyt suomeksi paitsi oman diplomini, myös sen liitteet, joissa kerrotaan, montako tuntia olen opiskellut mitäkin ainetta ja mitkä tentit olen suorittanut. Ei sen aitouden tarkistaminen Petroskoista varmaan ylivoimaista olisi ollut.

Mari Vehmanen