Tamperelaisten miesten terveys koheni, naisten psyykkinen oireilu lisääntyi
UKK-instituutti teki vuonna 1999 kaupungin toimeksiannosta 2 500 tamperelaiselle terveys- ja sosiaalikyselyn, joka julkistettiin äskettäin. Vuonna 1990 tehtiin ensimmäisen kerran kysely, jossa selvitettiin väestön terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä, vuosina 96 ja 99 tutkimuksissa kartoitettiin myös sosiaalipalvelujen käyttöä ja sosiaalista turvallisuutta. Seuraava kysely lähetetään helmikuussa tamperelaisille ja alustavia tuloksia siitä saadaan ensi syksynä.
- Tamperelaisten terveydentila kehittyi varsin vakaasti 1990-luvulla lamavuosista huolimatta. Myönteisiä asioita olivat haittaavan pitkäaikaissairastavuuden väheneminen yli 45-vuotiailla sekä miesten kokema kohentunut terveydentila. Ikävämpiä tuloksia saatiin, kun tutkittiin psyykkistä oireilua: se lisääntyi erityisesti naisilla ja työikäisillä. Naiset tunsivat itsensä väsyneiksi sekä alakuloisiksi, ja heillä esiintyi unettomuutta. Oireilu liittyy varmasti työelämän muutoksiin, kiireen ja vaatimusten lisääntymiseen sekä naisten kaksoisrooliin, työelämän ja perheen yhteensovittamiseen. Työelämän muutokset ovat olleet erityisen nopeita ja rankkoja naisvaltaisilla aloilla, toteaa UKK-instituutin erikoistutkija Olavi Paronen.
Tutkimuksessa ilmeni, että alueelliset sairastavuuserot pienenivät vuosikymmenen aikana, mutta koulutusryhmien väliset erot säilyivät: terveys oli sitä parempi, mitä enemmän henkilöllä oli koulutusta. Työttömien terveydentila oli huonompi kuin työssä käyvien, ja erot eivät pienentyneet 1990-luvulla.
Tamperelaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisempään suuntaan: he käyttävät entistä vähemmän maitorasvoja ja suolaa, mutta syövät enemmän vihanneksia. Silti lähes puolet tamperelaisista on ylipainoisia.
- Lääkärikäynnit lisääntyivät niillä alueilla, jonne omalääkärijärjestelmä levisi asteittain. Näillä alueilla palveluihin tyytyväisten määrä kasvoi. Yksityisten lääkäripalvelujen käyttö väheni vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Noin 77 % terveyskeskuspalveluja käyttäneistä henkilöistä oli tyytyväisiä niihin. Tyytymättömyyttä sen sijaan herätti hoitoon pääsyn vaikeus. Tamperelaiset luottavat silti vakaasti kaupungin palveluihin, ja suurin osa haluaa, että kaupunki tuottaa myös jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut, kertoo suunnittelusihteeri Pirjo Kuusilinna Tampereen sosiaali- ja terveystoimesta.
Sosiaalipalvelujen käyttö ei muuttunut merkittävästi lamavuosien jälkeen, ja palvelujen taso ei heikentynyt asiakkaiden kannalta ratkaisevasti. Noin joka neljäs vastaaja oli vuoden 1999 aikana käyttänyt jotakin kaupungin tarjoamista sosiaalipalveluista. Työttömät, lapsiperheet ja vanhukset käyttivät suhteellisesti eniten sosiaalipalveluja 1990-luvun lopulla. Noin 60 % vastaajista halusi parantaa vanhusten sosiaalipalveluja, ja vajaa 40 % piti työttömien ja lapsiperheiden sosiaaliturvaa riittämättömänä.
Tamperelaisen aikuisväestön kokema sosiaalinen turvallisuus parani jonkin verran 1990-luvun lopulla kaikissa väestöryhmissä. Eniten turvattomuutta kokivat työttömät, yksin asuvat ja pitkäaikaissairaat. Kaikenikäiset tamperelaiset sanoivat olevansa huolestuneita huumeiden käytön ja väkivallan kasvusta.
