Tappajaviruksen resepti
Tiedelehdet Nature ja Science sekä WHO ovat joutuneet pohtimaan, saako "tappajaviruksen" reseptin julkaista.
Tutkimusraportit oli hyväksytty julkaistavaksi, toinen Naturessa ja toinen Sciencessa. Kuvaan astui US National Science Advisory Board for Biosecurity (NSABB), joka vaati, ettei virusten tekoreseptejä saa julkaista. Sen mukaan kukaan ei tiedä, miten tietoa voitaisiin käyttää väärin. Hullu tiedemies, diktaattori, terroristit, tuomiopäivän lahkolaiset – siinä ehdokkaita, jotka voisivat omankin väen tuhosta huolimatta tehdä ja levittää virusta.
Science ja Nature päättivät lykätä tutkimusten julkaisua. Siitä alkoi lehtien palstoilla kiihkeä keskustelu, joka kiteytyi tieteen sananvapauteen, tutkijoiden oikeuteen tutkia ja kehitellä potentiaalisesti vaarallisia mikrobeja, laboratorioiden turvallisuuteen ja tutkimuksen mahdolliseen antiin epidemioihin varautumisen ja rokotekehityksen kannalta.
Noin kuukausi sitten WHO kokosi ekspertit yhteen. Tilaisuudessa päätettiin puoltaa tutkimusraporttien julkaisua täydellisinä, ei sensuroituina. Kuitenkin jäätiin odottamaan, että ensin selvitetään tällaista tutkimusta tekevien laboratorioiden bioturvallisuustasot. Myös NSABB:lla on vielä sanansa sanottavana.
Tarinassa on vielä lähes absurdi käänne: toinen tappajaviruksen kehittäjistä veti sanojaan takaisin ja ilmoitti, ettei virus tappanutkaan koe-eläiminä käytettyjä ja ilmateitse infektoituja frettejä. Eikä se edes tarttunut helposti.
Onpa kyseessä potentiaalinen tappajavirus tai ei, episodi on ainakin herättänyt tarpeellista keskustelua tutkimuksen ja julkaisemisen periaatteista ja bioturvasta.
Cohen J. Surprising twist in debate over lab-made H5N1. Science 2012;335:1155–6. Osterholm MT, Kelley NS. Mammalian-transmissible H5N1 influenza: Facts and perspective. mBio Feb 24, 2012, doi:10.1128/mBio.00045-12
Heikki Arvilommi
Kuva: Panthermedia