Väitöstutkimuksessa selvitettiin vain toiselta vanhemmalta periytyvien DNA-merkkien käyttöä yksilöntunnistuksessa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin vain toiselta vanhemmalta periytyvien DNA-merkkien käyttöä yksilöntunnistuksessa.

Isä- ja äitilinjojen selvittämiseski voidaan käyttää yhdeltä vanhemmalta periytyvää mitokondriaalista DNA:ta (mtDNA) tai Y-kromosomia. Näillä DNA-alueilla on useita etuja: Y-kromosomia voidaan käyttää miehen tunnistamiseen mieheltä ja naiselta peräisin olevien solujen sekoituksissa, kuten esimerkiksi raiskaustutkimusnäytteissä. MtDNA on kestävää ja esiintyy soluissa useina kopioina, joten sen tutkiminen onnistuu jopa hyvin vanhoista ja huonokuntoisista näytteistä. Ongelmana on, että molemmat DNA-alueet ovat samanlaisia samaa sukulinjaa edustavilla henkilöillä, eivätkä siis ole yksilöiviä. Ne ovat myös alttiita satunnaisajautumiselle pienissä väestöissä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että Y-kromosomin muuntelu on alentunut suomalaisilla, mutta mtDNA:n suhteen tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Minttu Hedmanin väitöstutkimuksen tulokset vahvistivat Y-kromosomin alentuneen muuntelun Suomessa. Muuntelussa oli suuria eroja eri maakuntien välillä.

Tutkimuksessa selvitettiin Y-kromosomin toistojaksojen (Y-STR) muuntumisvauhtia ja muuntelua. Tutkimuksessa löydettiin uusia Y-STR-merkkejä. Näiden avulla luotiin Y-STR-merkkien yhdistelmä, jolla on suomalaisväestössä erityisen hyvä erottelukyky.

MtDNA:ta tutkittaessa ei havaittu alentunutta muuntelua tai suuria eroja muuntelussa maakuntien välillä. MtDNA:n muuntelu oli suomalaisilla samanlaista kuin muilla eurooppalaisilla väestöillä.

Tutkimuksessa todetaan, että vain toiselta vanhemmalta periytyviä DNA-merkkejä – sekä mtDNA:ta että Y-kromosomia – voidaan käyttää yksilöntunnistuksessa myös Suomessa. Y-kromosomitunnisteiden muuntelevuus suomalaisilla lisääntyy ja alueelliset erot pienenevät, kun käytetään suomalaisilla erityisen muunteleviksi havaittuja Y-STR-merkkejä. Tällaisilla tunnisteilla eri Y-linjat erottuvat selkeästi ja tunnisteen käyttöarvo yksilöntunnistuksessa kasvaa.

Minttu Hedmanin väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 29.4.2011.

Kuva: Sebastian Kaulitzki/Pixmac