Lehti 25: Ajan­kohtai­sta 25/2011 vsk 66 s. 2076 - 2079

Tavoitteena täydellinen terveys

Jaana Ahlblad

Tiina juoksee henkensä edestä. Tiina juoksee henkensä edestä maanantaisin, omavalmentajansa kanssa. Tiistaisin hän hölkkää, keskiviikkoisin venyttelee, torstaisin ui, perjantaisin käy kuntosalilla ja sunnuntai-iltapäivänä mindfulness-ryhmässä.

Tiina haluaa täydellisen terveyden. Hän haluaa olla sairaudeton. Hän haluaa täydelliset kolesterolit, täydellisen näön ja täydelliset hampaat. Hän haluaa toimivan vatsan ja notkeat nivelet, kirkkaan muistin ja tasapainoisen mielen. Hän hakee virheetöntä ihoa ja tuuheaa tukkaa.

Tiina tarkkailee ravintoaan. Hän noudattaa tasapainoista Välimeren dieettiä, vaihtaa välillä Atkinsiin. Hän syö very low calory diet -keittoja juhlien jälkeen. Tiina välttää lisäaineita ja suosii funktionaalista ruokaa. Hän tuntee syöpää estävät kasvikset ja antioksidanttipommit, kerää ostoskoriin ruoansulatusjogurttia ja vastustuskykyjuomaa.

Tiina huolehtii verisuonten terveydestä nauttimalla omega-kapseleita, joiden perään hän ottaa sekoituksen C-, D- ja E-vitamiinia, berberiiniä, karnosiinia, kromia, seleeniä, ubikinonia, foolihappoa ja muita B-vitamiineja ohjeen mukaan diabetesta ehkäisemään. Hän hemmottelee niveliään kukonheltan hyalorinilla. Hän torjuu maksasyöpää kversetiinillä, joka mainoksen mukaan pystyy edistämään solujen itsetuhoa. Kaiken päälle hän nielaisee aivokapselin.

Tiina rakastaa mittareita. Hän käy vuosittain täydellisessä terveystarkastuksessa. Hän omistaa verenpainemittarin ja rasvaprosentti-vaa'an. Tiina valokuvaa ihonsa luomia ja etsii rintavalolla merkkejä kasvaimista. Hän tilaa raskaana olevalle siskolleen netistä alfafetoproteiinitestin ja isälleen PSA-kokeen. Hän haluaisi tarkat kuvat aivoistaan ja selkärangastaan, mutta lääkäri ei ole niihin lähetettä kirjoittanut. Vielä, Tiina uskoo.

Tiina lukee terveyslehtiä ja mielenhallintaoppaita. Hän irtautuu arjesta lentämällä mielessään laiturinnokkaan. Tiina ajattelee positiivisesti, laskee kymmeneen ja hymyilee syyttäkin, jotta aivot saavat oikeantyyppisen viestin. Hän pyrkii harrastamaan seksiä säännöllisesti, nukkumaan riittävästi ja taukojumppaamaan tietokoneen äärellä. Tiina välttelee infoähkyä ja käyttää virikeseteleitä. Hän pyrkii pieneen hiilijalanjälkeen ja suureen hyväntekeväisyyssydämeen. Tiina yrittää muistaa hengittää oikein ja olla itselleen armollinen.

Tiina on hurahtanut terveysuskontoon.

Tarjolla näennäisturvaa

Jos Tiina irrottautuisi uskostaan hetkeksi, hän kuulisi

Kirsi Lumme-Sandtin

puhuvan. Terveydestä on tullut uusi uskonto, jonka tavoitteena on ikuinen elämä. Uskontoa harjoitetaan riskien kartoittamisella ja välttämisellä, tutkija, FT Lumme-Sandt sanoo.

- Terveysuskonnolla pyritään saamaan koko elämä ihmisen itsensä hallittavaksi. Täydelliseen elämään tarvittava turva uskotaan saatavan, kunhan vain tehdään kaikki, mitä terveysvalistus ja -mainonta ehdottaa, hän kuvailee.

Ja se on iso huijaus. Ne, jotka kaikesta kovista ponnisteluista huolimatta sairastuvat, kokevat tulleensa petetyiksi.

Aikakaus- ja päivälehtien terveysmainoksia tutkinut Lumme-Sandt kertoo, että meihin vaikutetaan moninaisin keinoin. Terveysmainoksissa ei mainita terveyttä, vaan niissä kaupitellaan kauneutta ja hyvää oloa. Kosmetiikkamainokset sen sijaan nojaavat vakuuttavalta kuulostaviin ja lääketieteelliseltä vivahtaviin termeihin.

- Mainonta myy ja muokkaa ajatuksia, mutta se myös heijastaa aikaa. Mainonta vastaa toiveeseen ja haluun, Lumme-Sandt muistuttaa. Mainostaja käyttää hyväkseen riskiyhteiskunnassa elämisen aiheuttamaa ahdistusta.

Kansalaisen, kuten Tiinan, vastuu omasta terveydestään korostuu luontaistuotteiden mainonnassa.

- 1980-luvulla argumentoitiin, että "elimistö rappeutuu". Nyt väitetään, että geneettinen rasite voidaan poistaa omalla toiminnalla: "Suvun ei tarvitse olla rasite", Lumme-Sandt kertoo.

Entisille eläkeläisille, nykyisille harmaille panttereille suunnatuissa aikakauslehdissä mainostajat täsmäiskevät isovanhempiin. Vitamiini NN sopii sekä mummulle että Maijulle. Entä kuinka se mummu aina muistaakin kaikkien syntymäpäivät? No fosfoseriinin avulla tietysti!

Eikä harmaan pantterin jalka saa hidastua. Päivätansseissa on syytä käydä, joten nivelvaivojen takia pitää mennä lääkäriin. Niihin on olemassa tutkittuja lääkkeitä. Ja vaikka tuntee itsensä terveeksi, voi aina voida vielä pikkuisen paremmin, vihjaa mainosmies.

Ikuisen teini-iän jäljillä

Jos Tiina ehtisi juoksultaan kuunnella, hän kuulisi

Markku Myllykankaan

puhuvan. Kaikenlaiset ohimenevätkin olotilat voidaan nykyisin näppärästi paketoida sairaudeksi ja sitten tarjota niiden hoitoon lääkkeitä, hän huomauttaa.

- Medikalisaation lisäksi ihmisiä vaivaa ikuinen teini-ikä. Aina pitäisi olla parempi, nopeampi, voimakkaampi, lihaksikkaampi ja kauniimpi, dosentti Myllykangas sanoo.

Hänen mukaansa Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmä terveydestä on paradoksi ja mahdoton saavuttaa:

"Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity". (WHO 1948)

- Tässä ajassa, kun länsimaisella ihmisellä on Maslow'n tarvehierarkian ylimmillä portailla varsin kivaa, sairastuminen tuntuu kohtuuttomalta vääryydeltä. Ja toisaalta, täysin terve on tunnetusti vain hän, jota ei ole tarpeeksi tutkittu, Myllykangas kuvailee.

Mikä sitten on riittävä määrä terveyttä? Tiinan olisi syytä kuunnella

Erkki Palvaa

, jonka mielestä hyvän elämän ei tarvitse sisältää ylenmäärin terveyttä.

- Terveys nousee aina erilaisissa yhteyksissä esiin. Tulee mieleen, että onkohan siinä kummallista yliarvostusta. Että terveys on sellaisen ihmisen arvo, jolla ei ole esimerkiksi omassa perhepiirissä jonkin kroonisen sairauden kanssa elävää, johtaja Palva Fimeasta pohtii.

Hänen mielestään ihminen ei voi olla onnellinen niin kauan, kuin hänen pitäisi olla jotain muuta. Jos jokin vaiva aidosti haittaa elämää, niin avun hakeminen on ymmärrettävää. Mutta missä menee ylivirittämisen raja?

- Silmälasit poistavat heikentyneestä näöstä syntyvät haitat. Taittovirhekirurgia ei liene aidosti tarpeellista, mutta saattaa tehdä jonkun elämästä paremman. Markkinavetoisuus kuitenkin vinouttaa terveyden arvostusta, Palva sanoo.

Riittävä terveys riittää

Terveysvouhotusta ruokkii suuri kudelma, johon kuuluvat myös lääkärit ja lääketeollisuus. Lääkeyhtiöiden on yritettävä pidentää markkinoille saadun lääkkeen elinkaarta, sillä ne elävät lääkkeiden myynnistä.

- Osa uusista käyttökohteista on varsin perusteltuja, kuten masennuksen hoitoon myyntiluvan saaneiden SSRI-lääkkeiden kohdistaminen pakko-oireisiin häiriöihin, korvaamaan riippuvuutta aiheuttavia lääkeaineita. Elinkaaren pidennystarve voi kuitenkin pönkittää medikalisaatiota ja uudet markkinaraot saattavat johtaa banaaleihinkin asioihin, Erkki Palva toteaa.

- Lääkärijärjestöt saavat tukea lääkeyhtiöiltä, ja asiantuntijapaneeleissa melkein kaikilla on kytköksiä teollisuuteen. Myös potilasjärjestöt ovat sidoksissa lääkeyhtiöihin, Markku Myllykangas tylyttää.

Lue myös

- Mitä tapahtuisi, jos lääkärit kieltäytyisivät kirjoittamasta ihan kaikkia lähetteitä tai tekemään jokaista tutkimusta? Lääkärit ovat avainasemassa medikalisaatiokehityksen hidastamisessa.

Myllykangas painottaa, että "pelkästään omaa rahapussiaan ajattelevat lääkärit" ovat pieni, mutta kasvava vähemmistö. Suurin osa lääkäreistä kuuluu "tervejärkisiin" tai "erittäin eettisesti ajatteleviin".

Tiina puolestaan on esimerkki terveysurheilijoista, jotka muodostavat pienen, mutta maksukykyisen ja kiinnostavan joukon. Heitä ei tarvitsisi enempää valistaa, vaan päinvastoin jarruttaa. Toista ääripäätä edustavat ihmiset, jotka tarvitsisivat paljon tukea elintapojensa parantamiseen.

Terveysvastuu on yhteinen

Terveys on biljoonabisnes. Terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä tutkitaan erittäin paljon, ja tutkimukset myös kiinnostavat suuresti. Tiinan kannattaisi kuunnella

Pekka Puskaa

, joka muistuttaa lähihistoriasta.

- Vielä muutama vuosikymmen sitten ihmiset olivat joko terveitä tai sairaita. Sydäntauti tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, Pohjois-Karjala-projektissa uraauurtavan työn tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Puska kertoo.

Ja jotain noista entisistä ajoista olisi hyvä muistaa tänäkin päivänä. Että riittävä terveys on fyysistä ja henkistä toimintakykyä, työstä ja askareista selviytymistä.

- Elämän tarkoitus ei ole miettiä syömisiä. Terveydenhuollon tehtävä on miettiä, mitä suomalaiset syövät, jotta he voivat keskittää energiansa muuhun, Puska sanoo.

Terveyden tavoittelu on ihmisen perustarve. Ihminen on yhteisön osa, hänen on kannettava oma vastuunsa, mutta ajateltava jonkin verran myös yhteistä hyvää. Toisaalta yhteiskunnassa toimivan elintarvike-, tupakka- ja alkoholiteollisuuden olisi myös ajateltava yksilön terveyttä. On ikuinen kiistan aihe, kenelle vastuu kuuluu.

Puska muistuttaa, että julkinen terveydenhuolto pyrkii pitämään ihmiset poissa vastaanotoilta, mutta yksityissektori tarvitsee palveluiden kysyntää.

- Yksinkertaiset, terveet elintavat riittävät ihmisen omaksi toiminnaksi terveytensä eteen. Ei tarvita pillereitä eikä poppakonsteja, vaan sopivasti kasviksia, täysjyväviljaa ja kasviöljyjä. Ja tupakka pois. Jokapäiväinen fyysinen aktiviteetti on ihmiselle hyväksi, mutta kohtuus siinäkin.

Tiinan uusi viikko on alkamassa kourallisella ravintolisiä ja 175-185-syketasoisella aerobisella harjoitteella. Ammattilaiset lähettävät Tiinalle yksiselitteisen viestin kiivaan kujanjuoksun äärelle:

Täydellinen terveys on utopiaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030