Merja Meriläinen havainnoi väitöstutkimuksessaan tehohoitopotilaiden hoitovuorokausia ja mitattasi melun ja valon määrää.

Merja Meriläinen havaitsi Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että tehohoitopotilaiden lepoajat ovat lyhyitä ja potilaiden uni häiriintyy melun ja hoitotoimenpiteiden vuoksi. Potilaiden kokemukset tehohoidon aikana sekoittuvat painajaisiin ja harhoihin ja muistikuvat ovat usein ahdistavia ja pelottavia.

Väitöskirjatutkimus koostuu tehohoitoympäristön, potilaiden kokemusten ja psyykkisen elämänlaadun sekä tehohoidon jälkiseurannassa tehdyistä osatutkimuksista.

Tutkimuksessa havainnoitiin tehohoitopotilaan hoitovuorokausia sekä mitattiin melun ja valon määrää. Potilaiden toivuttua heitä haastateltiin kolme ja kuusi kuukautta tehohoidon päättymisen jälkeen.

Tehohoidon jälkiseurantapoliklinikalla käyneiden potilaiden psyykkinen elämänlaatu mitattiin käyttämällä RAND-36-elämänlaatumittaria. Lisäksi tutkittiin potilaiden, omaisten sekä henkilökunnan kokemuksia tehohoidon jälkiseurantapoliklinikasta.

Psyykkinen elämänlaatu on tehohoidon jälkeen matalampi kuin ikä- ja sukupuolivakioidulla väestöllä. Psyykkinen elämänlaatu myös palautuu fyysistä elämänlaatua hitaammin. Psyykkinen tuki tehohoidon aikana parantaa potilaiden kokemusta elämänlaadusta psyykkisen hyvinvoinnin osalta.

Tehohoidon jälkiseurantapoliklinikka on tärkeä osa potilaiden toipumisen tukemista. Sen kautta potilaat ja heidän omaisensa saavat kokonaisen kuvan kriittisestä sairaudesta ja sen hoidosta, tehohoitoon liittyvistä asioista sekä toipumisesta. Lisäksi tehohoidon henkilökunta saa arvokasta tietoa tehohoidon vaikuttavuudesta ja potilaiden ja omaisten kokemuksista sekä suoraan palautetta työstään.

Meriläisen mukaan väitöstutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi tehohoidon opetuksen kehittämisessä. Tärkeä jatkotutkimushaaste on etsiä niitä riskitekijöitä, mitkä mahdollisesti altistavat heikommalle elämänlaadulle tehohoidon jälkeen.

Kuva: Pixmac