Myös ennaltaehkäisy on puutteellista.

Euroopan unionin alueella on arvioitu tapahtuvan vuosittain noin miljoona neulanpisto-tapaturmaa terveydenhuollon työpaikoilla. WHO on puolestaan arvioinut, että vuosittain neulanpistotapaturmien yhteydessä vajaa kolme miljoonaa terveydenhuollon työntekijää altistuu veriteitse tarttuville taudeille kuten hepatiitti-B:lle ja HIV:ille. Erityisesti sairaanhoitajat, laboratoriohenkilöstö, suun terveydenhuollossa työskentelevät sekä ensihoidon työntekijät joutuvat tilanteisiin, joissa helposti tapahtuu neulanpistotapaturmia.

Aiheesta ei ole tehty aiemmin Suomessa kattavia tutkimuksia. Tehy selvitti miten vakavasta työhön liittyvästä vaaratapahtumasta on kyse lähettämällä 216 tehyläiselle työsuojelu-valtuutetulle kyselyn. Sen avulla selvitettiin kirjataanko neulanpisto- ja muiden terävien esineiden aiheuttamia tapaturmia työpaikoilla, arvioidaanko neulanpistotapaturmariskejä ja käsitelläänkö tapaturmia työsuojelutoiminnassa. Lisäksi kysyttiin käytettyjen neulojen käsittelystä – mm. laitetaanko käytetyt neulat takaisin hylsyyn (suojukseen), vaikka se on ”kiellettyä”, ja miten neulankeräysastioita käytetään. Tehy teki selvityksestä julkaisun ”Älä anna neulanpiston yllättää”.

- Suurin huolenaihe neulanpistotapaturmien kohdalla on se, että välttämättä tapaturmista ei edes tehdä ilmoituksia, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto.

- Suurin selittävä syy neulanpistotapaturmiin on kiire. On selvää, että jos työskennellään vajaalla miehityksellä tai osaamisessa on selkeitä puutteita, sattuu virheitä helpommin. Merkittävänä syynä tapaturmiin voidaan pitää myös sitä, että tapaturmien ennaltaehkäisyyn ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota tai ohjeistus käytettyjen neulojen käsittelyyn on puutteellista, Vuoriluoto sanoo.

Vastanneista 80 % ilmoitti, että neulanpistotapaturmat kirjataan työpaikoilla. Kuitenkin selvitys osoittaa, että kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole lainsäädännön vaatimusten mukaisesti hoidettu työpaikoilla. Puutteita löytyy mm. käytettyjen neulojen käsittelyssä: 40 % vastaajista ilmoitti, että työpaikalla laitetaan neuloja takaisin suojukseen. Esimerkiksi ns. kaksien suojakäsineiden käyttö tehtäessä veritartuntavaarallisia kirurgisia toimenpiteitä, on käytössä vain hieman yli kolmanneksella vastaajista. Sen sijaan asianmukaiset käytettyjen neulojen keräilyastiat on käytössä 88 %:lla vastaajista. Tutkimuksella on kuitenkin todettu, että esimerkiksi ensihoidossa on keräilyastioissa kehittämisen varaa.

- On selvää, että lainsäädännöllä asetetut velvoitteet neulanpistotapaturmien ehkäisemiseksi eivät nyt täysin toteudu, Vuoriluoto huomauttaa.

Asia on ollut esillä EU:nkin päättävissä elimissä. Komissio on ehdottanut antavansa esityksen työntekijöiden suojelusta työssä, jossa käytetään neuloja ja teräviä esineitä. Viime vuonna on lähetetty ensimmäinen direktiiviluonnos työntekijöiden suojelemiseksi biologisilta tekijöiltä.