- Tulevissa vaaleissa puhutaan taatusti julkisista palveluista. Nyt vain pitäisi saada poliitikoilta rahaa eikä korulauseita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Hän ehätti jo viikonloppuna Tehyn kesäpäivillä avaamaan työmarkkinasyksyn keskustelut vaatimalla erillistä hoitohenkilökunnan palkkaohjelmaa. Keväällä 2007 muodostettavan hallituksen pitäisi sitoutua palkkaohjelmaan koko hallituskaudekseen.

- Nykyisen hallituksen tiukan budjettiraamin taakse on vetäydytty aina, kun terveydenhuoltoon on vaadittu lisää rahaa, Laitinen-Pesola kritisoi.

Seuraavan hallituksen olisikin Tehyn mielestä syytä sitoutua terveydenhuollon kriisin korjaamiseen jo alusta alkaen.

Tarkoittaako palkkaohjelma siis korvamerkittyjä rahoja?

- Sitä se käytännössä tarkoittaa. Tähän mennessähän on nähty, ettei kunnissa panosteta riittävästi terveydenhuoltoon. Terveydenhuolto joutuu koko ajan kamppailemaan niukkenevista varoista muiden kunnan toimialojen kanssa, Laitinen-Pesola sanoo.

Muut liittojohtajat epäileväisiä

Jaana Laitinen-Pesola luottaa näkemykseensä, mutta muut julkisen alan työntekijäliittojen johtajat eivät juurikaan laskisi korvamerkittyjen rahojen varaan.

- Valtio näyttää parhaillaan mieluummin keräävän rahaa kuin jakavan sitä, sanoo Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki.

Valtio on alibudjetoinut verotulojaan jo usean viime vuoden ajan, eikä niukkuudessa kärvistelevä sosiaali- ja terveydenhuolto ole päässyt kasvavasta vauraudesta nauttimaan.

- Näyttäisi siltä, että vuosi vuodelta kasvavaa veropottia kerätään tulevaisuuden varalle, kun laajentuneen Euroopan unionin köyhät jäsenmaat tulevat kasvattamaan Suomenkin maksuosuutta. EU-maksujen lisäksi myös Nato-jäsenyyden kustannuksiin näytetään varautuvan jo nyt, Palomäki arvelee.

"Pöydässä istuvat työntekijät ja kunnat"

Kuntien Tekniset -liiton puheenjohtaja Keijo Houhala on yhtä epäileväinen kuin Juhani Palomäki. Houhalan mielestä valtion huutaminen apuun ei ole edes ihan oikea osoite silloin, kun julkisen sektorin palkkoja pitää korjata.

- Kyllä viimekädessä neuvottelupöydässä istuvat työntekijät ja kunnat, sanoo Houhala.

- Toki Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) päättäjiä ovat kuntien virkamiehet ja poliitikot, mutta jatkossakin varat kuntaväen palkkaukseen tullaan ottamaan kuntien taskuista eli veronmaksajilta, Houhala huomauttaa.

Houhala huomauttaa myös, että yksittäisten alojen korottaessa ääntä omiensa puolesta pitäisi muistaa kuntasektorin oma palkkaohjelma, joka on koskenut kaikkia. Kuntien palvelurakenteen uudistushanke vaatii Houhalan mukaan yhteistä palkkalinjaa jatkossakin.

Kuka käyttää isännän ääntä?

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve sanoo lakkokokemusten opettamana, että todella tiukan paikan tullen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on kuunneltava "isännän" eli maan hallituksen ääntä.

- Kuntien rahat ja velvoitteet ovat hallituksen taskussa. Yksittäisen neuvottelukierroksen ratkaisut tehdään toki KT:n kanssa, korostaa Pälve.

OECD:n raportti osoitti, että hoitajien palkat ovat 83 prosenttia ja lääkäreiden palkat 86 prosenttia OECD:n keskiarvosta.

- Palkkaohjelma on siis tärkeä, mutta tärkeää on myös tehdä terveydenhuoltoon niitä muutoksia, joilla saavutetaan työnhallinta ja poistetaan liian suuri työkuorma. Tähän tarvitaan paikallista sopimista ja rahaa sekä halua kehittää terveyspalveluita.

- Nyt puhutaan vain säästöistä. Terveydenhuolto on investointi yksilöön ja yhteiskuntaan, ei pelkkä kuluerä kunnan budjetissa, painottaa Heikki Pälve.